soodan sivut

arkisto

190 kirjotelmaa.

avainsanat

Hei moi!

Olen Konsta "sooda" Hölttä, kaikennäköistä koodailua ja elektronikointia harrastava teekkari. Näiden sivujen funktio on viritelmieni, näpertelyideni ja koodailuideni raportointi-/dokumentointi-/arkistointipaikka. Kirjoitelmat ovat poikkeuksetta tajunnanvirtaa ja toisinaan puolitahallisesti viihteellisiä.

Sivustolla ei sitten ole omaa nimeä, kyseessä ei ole "sooda-sivusto", "soodansivu" tai muu vastaava. Tuo sooda on vain nimimerkkini internetissä.

Parin opintomatkan ja koulukoodailukiireiden jälkeen ehti taas vähän nyplätä metroprojektia. Tällä kertaa oli jälleen oikein hedelmällinen hacklab-torstai, ja saatiin omaa tekstiä näyttöihin kahdella eri tavalla. Kun alkuperäisestä ohjelmasta on tiedossa tekstinprinttausrutiinin sijainti ja parametrit, niin voidaan tehdä oma koodi, jossa pääohjelma on korvattu omalla jekulla, joka ainoastaan lukee uartista tekstiä ja tulostaa sitä näytölle. Toinen tapa on käyttää ihan alkuperäistä softaa, kun saatiin viimein sekin tulkattua kunnolla. Sillä voi ohjelmoida eepromille tekstejä ja näyttää niitä, tai sitten lähettää suoraan tekstin näkyville.

Helsinki Hacklab on myös hankkinut sellaisen metrolaiturinäytön. Pitivät torstaina puuhaillan sen kanssa, ja meninpä mukaan. Tutkittiin jälleen ohjauskomentoja, jotka työkaverin kanssa reversattiin ohjauskoodista. Ei valitettavasti reagoinut, mutta pohdittiin lcd-puolen väylää ja kaapattiin bootin ohjauspurskeita, jos niistä vaikka saisi jotain irti. Hacklabin kanssa ollaan myös pidetty muistiota kirjoitusalustassa reversauksen tuloksista - noista voisi koota jonkun pidemmän yhteenvedon sitten, kun tiedot on oikeasti varmistettu toimivaksi.

Pienen huhkimisen ja hihkumisen jälkeen sai rauhoituttua ja katsottua, mikä laite noita lukuisia lcd-näyttöjä oikeastaan ohjaa. Ohjainkortiltahan löytyi 8085-prossu ja jotain muisteja. Näytölle pitäisi saada omaa tekstiä, ja se käy kahdella tavalla - otetaan selkoa, miten ohjainkortille pitää puhua sarjaportin yli, tai reversataan se, miten ohjainkortti juttelee itse näyttöpaneeleille.

Metrolaitteistoa kun uusitaan, ja Siemens asentaa ihan uudet systeemit (jotka osittain ovat jo käytössä, ja bugaavat ihan normaalisti, kiitos nykyajan ohjelmistojen liian vähäisen testaamisen), niin luonnollisesti vanhaa laitteistoa lähtee kierrätykseen. Metrovarikolta kuulemma saa vanhoja metrolaiturien näyttöjä, eli niitä isoja infopaneeleita jotka kertovat seuraavan metron saapumisajan. Hinta on naurettavat viisi euroa, tai kellosta vielä satanen, eli eiköhän haeta muutama. Eiköhän niihin omaa tekstiä jotenkin saa ja kellokin varmaan pyörii helposti.

Vanha rauta on vanhaa ja liikkuvat osat kuluvat. Jo kertaalleen olen yhteen läppäriin vaihtanut tuulettimen laakerien pettämisen vuoksi, ja nyt oli toisen paikka. Thinkpad x61 tablet on mainio kone, mutta vuosia vanha; oman yksilöni prossutuuletin surisi ja pörisi ja pyöri kovin hitaasti, kunnes erehdyin puhaltelemaan sille paineilmaa mistä se pysähtyi kokonaan. Ei muuta kun uusi netistä ostaen ja vaihtamaan, kyllä se surina ärsyttikin. "Jos sitä ei osaa korjata, sitä ei omista."

Jes, kerrankin kannatti jahkailla. Jokaisen itseään kunnioittavan säätäjän labravarustukseen kuuluu oskilloskoopin, sadan ruuvarin, yms. lisäksi jonkinasteinen säädettävä virtalähde, joita yleensä laboratoriovirtalähteiksi tai labrapowereiksi kutsutaan. Vuosien mittaan olen häpeillyt itseäni kun olen selvinnyt halpis-"wallwarteilla" ja reguilla tai projektispesifisimmillä virtalähteillä. Saatavilla olleet mallit jotenkin eivät aina ole tyydyttäneet ja ovat kuitenkin melko hinnakkaita. Tai sitten en vain ole saanut aikaiseksi. Nyt viimeinkin sain käsiini ihan kaksi aivan tolkuttoman hyvää yksilöä.

Jee, eipäs ollutkaan mahdotonta jutella Bus Piratella WS2801-ledinarulle. En uskonut että tuo BP ihan niin surkea olisi, ja tutkin vähän ja näpytin itse valmiin kirjaston (pybuspiratelite) tilalle koodia. Video get!

Sivut: vanhemmat, 1, 2, 3, 4, 5, 6, 7, 8, 9, 10, 11, 12, 13, 14, 15, 16, 17, 18, 19, 20, 21, 22, 23, 24, 25, 26, 27, uudemmat