soodan sivut

arkisto

168 kirjotelmaa.

avainsanat

Avainsana kopteri

Pari kertaa on tullut taas lenneltyä muun tekemisen lomassa. Viikko sitten vanhemmilla käydessä sai kivasti viitisen akullista lenneltyä (kukin sen 7-8 min) enkä edes rikkonut mitään. Muutama päivä sitten vaihdoin nopsemman servon perän lapakulmaa säätämään, ja sitä testaillessa lentelin joitain sekunteja ja sitten onnistuin vääntämään parit akselit aivan vinoon ja yhden pallolinkin räkspoks. Oli onneksi varalla osia. Tilailin silti kiinasta äskettäin vaihteeksi varmaan viidelläkympillä lisää roinaa varastoon kun innostuin. Laskutelinekin pitää uusia kun tuo alumiinista ja epoksista väännetty väliaikaisratkaisu ei aivan pidä.

Jess! Tulee kesä ja kopteriakin tarkenee lennättää jo. Kaverin kopteria olen useampaan kertaan jo seuraillut, ja viimein jaksoin ruuvata omanikin lentokuntoon viime hajoamisen tilasta. Tuossa lähellä otarannassa on kiva pieni nurmikko jossa mahtuu hyvin testailemaan pieniä juttuja. Kaikki kolme akkua melkein sain leijuttua aika nätisti; alkuun en osannut yhtään ja lopuksi pysyi melko kivasti paikallaan, joten eiköhän tästä tällä vauhdilla kohta lennellä jo vaikka mitä piruetteja. Kolmannen akun loppupuolella ei enää kiinnostanut harjoitella ja aloin pelleilemään pehmeitä laskeutumisia: puolen metrin korkeudessa napista kaasu pois päältä ja samalla lapakulmat täysille, niin kopteri kelluu hitaasti maahan. Epähuomiossa kaasutin turhan korkealle ja putoaminen parista metristä särki laskeutumisalustan vaikka harjoitusjalakset olivatkin kiinni. No, liimalla kasaan ja huomenna takaisin pihalle, huhhei!

Hajosi pää kivasti kopterin kanssa, niin että ei ole paljoa tullut sitä viime aikoina näperrettyä. On onneksi paljon muutakin jännää tekemistä. Iso ongelma tuli lepatusakselin (se joka pitää päälapojen kiinnikkeet yhdessä) irroittamisesta, kun siinä oli ihan pellet ruuvit jenkkikannoilla (tuumakoossa) ja muutenkin niin kehnoa metallia että kanta meni aika hajalle kun oli ruuvit niin tiukalla. Piti porata irti sitten ja korvata toisella. Poranteriä ei vain ollut niin kesti hetki että jaksoin ostaa...

Tuli postissa uusi pääratas, eli pääsin takaisin lentelemään. Tällä kertaa tuli koestettua pari otaniemen nurmikenttää ja todettua että mm. nurmelta on paljon vaikeampaa nousta lentoon kuin tasaiselta asfaltilta, nurmen kyntäminen lavoilla silpoo sotkevaa vihreää murua joka puolelle sekä jos kopteri on hassussa asennossa vähän kauempana vinossa putoamassa 60 asteen kulmassa, sitä ei harjoittelun tässä vaiheessa ainakaan suoristeta.

Pari päivää sitten testailin ensimmäistä kertaa lentää tuota t-rexiä (on muuten hämäävä nimi, kun on reilu puolen metriä pitkä ja painaa alle kilon) ja sain päärattaan hampaat pari millin kymmenystä lyhyemmiksi ennen kuin kopteri oli ilmassakaan, kun moottorin hammasratas eli pinion oli ilmeisesti hieman löysällä sekä moottorikin oli vähän väärällä etäisyydellä päärattaasta. Näytti pahalta, yritin säätää siinä takapihalla ja sain vain huonommaksi -- tilasin varaosan jo suomesta kun kiinasta ei vielä saapunut mutta tänään kävin sitten kärsimättömäksi ja ruuvasin mokoman kiinni takaisin, kyllähän se toimi kuitenkin. Videota siis seuraa.

Jipii jipii jipii jipii! Ensimmäiset osat itse kopteriin tulivat postin käpistelystä. Kyseessä siis suunnilleen HK-450GT, mutta tilasin ebaystä koska hk:sta oli loppu. Kiinasta siis saapuivat siltikin. Tuli myös pari hobbykingistä tilaamaani osaa samalla kertaa.

Jo vuosia olen haaveillut radio-ohjattavasta helikopterista. Ukki harrasteli moisia aikoinaan mikä ehkä vaikuttaa innostukseen. Nyt erään irkkitutun kanssa innostus on noussut ihan yli äyräiden, ja keksin että alanpa harrastelemaan rc-koptereita just nyt!

Sivut: (ei muita)