soodan sivut

arkisto

186 kirjotelmaa.

avainsanat

Päiväys 2015-11

Kaivoin arkistosta tälläisen huvin vuoksi. Tohon HWO-kisaankin tuli osallistuttua läpällä vähäsen, mutta dippakiireiden takia ei ehtinyt voittaa vaan vain keskustella työkavereiden kanssa ja testata muutamaa ideaa. Kyseessä oli tommonen slot-autopeli jossa auto kulkee niin vauhdilla kuin yksinappisesta kaasuvivusta kääntää, paitsi että tämä oli pelkkää softaa simulaattorissa. Täysillä ei voi mennä, ettei lentäisi mutkasta yli.

Kaivoin arkistosta tälläisen huvin vuoksi. Päivitettiin (eli tehtiin alusta alkaen uusiksi, koska vanha oli protopurkkaa) ohjaussofta kauko-ohjattavalle autolle ABS-jarruineen (jotka eivät lopulta toimineet koska mekaniikka oli hidas). Saatiin ryhmätyöprojektikurssilla alle joku kauko-ohjattava autorunko, jolle oli tarkoitus tehdä saman lukukauden aikana mm. lokaali ohjaussofta ABS-jarruilla, etäohjaus PC:ltä Matlabista, luonnollisen näköinen kori, uusi voimansiirto, mekaniikan yleisparantelua, sekä jonkinmoinen testiajoalusta. Meidän (kolme automaatiojäbää) osa oli kaikki softa. Raudassa oli kaikenlaista pientä vikaa, niinkuin esim. huonot moottorit, akku joka ei jaksanut tuupata moottoreille virtaa mikä aiheutti moottoriohjainten turvasammumisen, ja liian pienet hammasrattaat jotka tuhosivat itsensä.

Kaivoin arkistosta tälläisen huvin vuoksi. Spänk-kurssi eli signaaliprosessorit ja äänenkäsittely (nykysellään näemmä ELEC-C5340 sovellettu dsp) oli aivan eeppinen MATALIMMALLA ABSTRAKTIOTASOLLA (eli tietysti ASSYLLÄ) touhuttava koodikurssi ajalta, kun miehet olivat rautaa ja tietokoneet tietokoneaineesta tehty, mut nykyään kurssin harkkatyöt tehdään Matlabilla ja C++:lla eikä DSP-assyllä niinkuin silloin kun minä ja pikkuveljeni oltiin nuoria ja komeita ja käytiin kyseistä ryhmätyökurssia. Nykysellään kurssin rautaplattikset ovat kaiketi kuihtuneet pois, kun muistaakseni meidän aikaan kurssi järkättiin vikaa kertaa. Tragedia. Mutta meidän koodi oli kiva.

Kaivoin arkistosta tälläisen huvin vuoksi. On ollut githubissa jo iät ja ajat mut unohtui dokumentoida tänne. Laser life eli joku random projektinimi koostui vierekkäin kytketystä punaisesta ja vihreästä pienitehoisesta lasermoduulista, joita pyöriteltiin kahdella pikkuisella servolla. Kumpikaan noista ei siis oikeastaan ole laserpointteri vaan osamoduuli ilman esim. paristoja. Altpartyjen 2013 teemana oli sairaala, ja jostain keksittiin töklönin kanssa, että laserpisteillä saisi hauskasti piirrettyä sydänkäyrän, sekä tollasella hacklabilta lootatulla SAA1099llä, eli muinaisella äänipiirillä voisi soittaa jonkinlaista tykytystä.

Kaivoin arkistosta tälläisen huvin vuoksi. Harkkatyö fight and space... eiku field and service robotics -kurssille, FSR, eli ympäristöään kartoittava ja sitten seinään ajava keinoäly suunniteltuna tiettyä tehtävää varten. Tätä nykyä tuotakaan mainiota kurssia ei kai ole ainakaan entisessä mainiossa muodossaan, eli projektityöllä jossa sai koodata C++:aa muinaiseen harkkatyöalustaan hupaisalle robotille. Keksittiin projektinimeksi Taistellaas leikkimielisesti tuosta fsr:stä ja killan AS-lyhenteestä.

Kaivoin arkistosta tälläisen huvin vuoksi. Piti kerran tehdä Processingilla eli oikeastaan Javalla jonkinlainen omakeksimä 3d-virtuaalimaailma eräälle vuorovaikutteisen tietokonegrafiikan kurssille. Muistikuvien mukaan Processing on tälläiseen mihinkään isompaan softaan ihan uskomatonta saastaa, mistä johtuva turhautuminen saattaa erottua koodirivien välistä. Ei varmaan edes toimi nykyversioilla kun muinoin oli 1.5.1, ja koodissa on paljon viime hetkillä keksittyjä juttuja eli toisin sanoen purkkaa.

Kaivoin arkistosta tälläisen huvin vuoksi. Olipa kerran pakko kärsiä eli koodata Javaa kokonaisen ohjelmointikurssin harkkatyön verran. Onneksi ei ollut sentään ryhmätyö, vaan sai tunkata melkein vikana iltana kaiken (kunhan oli tehnyt jo pelkkään suunnitelmatapaamiseen suunnilleen kaiken tarvitun, kun lähti mopo käsistä). Tein aurinkokuntasimulaattorin, eli N-body-integraattorin.

Kaivoin arkistosta tälläisen huvin vuoksi. Tekniikan kandidaatintyöhän on tuollainen mukatieteellinen välivaiheen opinnäyte, jossa kirjoitetaan jotakin. Useimmiten ovat kirjallisuuskatsauksia, niinkuin tämäkin. Aiheena "Liikkuvien robottien paikallinen esteenväistö ja liikkeensuunnittelu" eli "mites tän ihmisen ohi nyt menis, varmaan tosta metrin päästä tai sit toisesta käytävästä jos joku globaali suunnittelualgo kertoisi". Seuraa tiivistelmä viiden vuoden takaa.

Tuli huomattua, että maton alle homehtuvia projekteja on aika monta, ja niille tekisi varmaan hyvää tuulettua. Lisäksi noita tulisi ehkä joskus jatkodevattuakin (niinpä vissiin, vanha koodi on pyhäinjäännös josta ei sovi pyyhkiä pölyjä) jos olisivat koko maailman naurettavana (ketä kiinnostaa). Ja kaikelle tolle purkalle on helppo hymyillä itsekin jälkeenpäin. Ja kas kun en ole saanut paljon mitään säätöprojekteja väsäiltyä viime aikoina, niin ihan hyvä katsella tälläsiä välillä. Seuraavissa entryissä kahdeksan gittirepoa ja lyhyttä tarinaa.

Tehtiin tossa Junctioniin kahden kaverin (shaiggon, tkln) kanssa pikainen häx yhdestä ideasta, jota oli tullut pyöriteltyä päässä jo jonkin aikaa. Lentsikoissa on kivat näkymät vain ikkunapaikallisille, ja niillekin tasan yhteen suuntaan. Mitä jos laitettaisiin koneeseen kameroita joka suuntaan niin, että ne kattaisivat kaikki suunnat ("360°" tai täysi avaruuskulma), ja streamattaisiin tätä kullekin haluavalle matkustajalle vapaavalintaiseen mobiilipäätelaitteeseen eli vaikka kännykkään? Tehtiin proto ja ajateltiin samalla noita muodissa olevia 3d-virtualreality-kameroita maan pinnallekin.

Sivut: (ei muita)