soodan sivut

arkisto

199 kirjotelmaa.

avainsanat

Hei moi!

Olen Konsta "sooda" Hölttä, kaikennäköistä koodailua ja elektronikointia harrastava teekkari. Näiden sivujen funktio on viritelmieni, näpertelyideni ja koodailuideni raportointi-/dokumentointi-/arkistointipaikka. Kirjoitelmat ovat poikkeuksetta tajunnanvirtaa ja toisinaan puolitahallisesti viihteellisiä.

Sivustolla ei sitten ole omaa nimeä, kyseessä ei ole "sooda-sivusto", "soodansivu" tai muu vastaava. Tuo sooda on vain nimimerkkini internetissä.

(Teksti julkaistu alunperin 31.10.2017 Kultaisen Tomaatin ("GT") numerossa 4/2017. Osa vuoden kestävää Vim-opastusta vivahteella Otaniemen murretta.) Monista editoreista löytyy sellainen moderni multicursor-nimeä kantava ominaisuus, jolla voi toistaa saman editoinnin moneen kohtaan. Missä Vimin visual block -tila ei riitä eivätkä purkkaskriptit maistu, voi käyttää makroja, eli livenä talletettavia komentosarjoja. Makrot tietty sopivat vähän kaikenlaiseen muuhunkin, ja multicursorhömppäeditoreista yleensä löytyy nekin. Jos editorissa ei ole makroja, niin se soveltuu korkeintaan ostoslistan kirjoittamiseen.

(Teksti julkaistu alunperin 31.10.2017 Kultaisen Tomaatin ("GT") numerossa 4/2017. Osa vuoden kestävää Git-opastusta vivahteella Otaniemen murretta.) Askarruttaako koskaan, että kenen käsialaa on jokin merkillinen funktio, tai että minä aikoina jotakin tiedostoa ylipäätään on muokattu miltäkin riviltä? Viime GT:ssä käytiin läpi historiankaivelutyökalua, josta päästäänkin perspektiiviä hieman vaihtamalla git blameen. Blame kertoo tiedoston rivien revisiot, authorit ja päiväykset.

Chilipensaiden pienemmäksi perkaamisesta tuli rutkasti biojätettä. Otin talteen muutamia lehtiä ja laitoin kuivumaan sanomalehtien väliin ja muutaman kilon painon alle, sillä kokeilin samaa aiemmin ja sain ajatuksen, että näillähän voi somistaa kodin pintoja ja tuntea elävänsä metsässä. Melkein. No, unohdin kuivumaan ja laitoin kuivuneet kirjahyllyn kylkeen ja suunnittelin lisääkin.

Näkyy jo talven merkkejä ulkona; valosta ei ole tietoakaan eikä parvekkeella ole kummempaa lämmitystä joten senkin kylmyys hipoo jo pakkasasteita lasiseinien eristäessä muutaman asteen verran. Poimin loput chilit joita tulikin monta lautasellista. Samalla pilkoin kaikki parvekkeen puskat pienemmiksi ja toin sisälle miettimään josko niitä johonkin säilyttäisi. Sisältä onkin poimittu kaikki jo aiemmin (paitsi pari vielä raakaa nagaa).

Aiempaa chilipäivitystä tehdessä sai havaita kaikkia ruukkuja tutkiskellessa, että onhan tässä vielä pariksi illaksi töitä, ja että parasta hoitaa aiemmin kuin myöhemmin. Sugar Rushia on ne kaksi pensasta, joista toinen on lähinnä pöytäkoriste ja toinen on ihan hyvän kokoinen kasvi. Koristeversio on punaiseksi muuttuvaa lajia ja isoksi kasvanut jää oranssiksi. Sitten on vielä se yksi miniversio jota ei lasketa pensaaksi, ei ole vielä sen se ainut hedelmä muuttanut väriä kokonaan. Oranssinvärinen sen sijaan on täynnä ylikypsää ja makeaa. Keräsin ikkunalaudalta kolmesta lajikkeesta liki kaikki värinsä muuttaneet pois, joita olikin valtaosa. Ja kirkkaassa valossa oleva testi kukkii taas.

(Teksti julkaistu alunperin 20.9.2017 Kultaisen Tomaatin ("GT") numerossa 3/2017. Osa vuoden kestävää Git-opastusta vivahteella Otaniemen murretta.) Satunnainen gitinkäyttäjä käyttää git logia lähinnä lukeakseen mitä viime aikoina on tapahtunut. Tehokäyttäjä käyttää tätä tehokasta lokinmurskainta vaikkapa laskemaan omat committinsa tai etsimään että milloin jokin ominaisuus ilmestyi softaan ensimmäistä kertaa.

(Teksti julkaistu alunperin 20.9.2017 Kultaisen Tomaatin ("GT") numerossa 3/2017. Osa vuoden kestävää Vim-opastusta vivahteella Otaniemen murretta.) Koodia editoitaessa yksi IDE-härpättimien keskeisistä ominaisuuksista on funktioiden esittelyihin tai määrittelyihin hyppiminen pikanapeilla tai hiirellä klikkailemalla. Ehkäpä jopa voi listata kaikki paikat, joista funktiota X kutsutaan. Myös yleinen tekstihaku saattaa olla jotenkin kätevöitetty. Vim osaa tottahan toki nämä kaikki.

Syyskuun alussa tuli poimittua muutamia chilejä talteen ja pakkaseen, sekä muutamia lisää kymmenisen päivää sen jälkeen minkä dokumentointi oli jäänyt dokumentoimatta kaikenmoisen muun puuhan ohi. Juurikaan raakoja podeja ei enää puskissa roiku, ehkä kymmenisen prosenttia muutamassa ja sitten pari kasvia on oikukkaita. Kypsät kerätään ja kuivataan, pakastetaan, käytetään ruokaan heti, tai vaikka hillotaan.

Blogissa hiljaisempaa? Ei hätää! Kaikenlaista puuhaa kertynyt taas tolkuttomasti eikä yhtään tiettyä saa kunnolla eteenpäin, äh. Terävillä taltoilla veistelyä ja harjoittelua ja yleistä elämistäkin on täytynyt harrastaa. Chilit onneksi kehittyvät itsekseen kuha jaksaa kastella. Tässä yksi kuva. Lajikkeitahan kasvaa seitsemän ja jokaista jotakuinkin kaksi kappaletta. Monia on maisteltu jo viikkoja sitten.

Sivut: vanhemmat, 1, 2, 3, 4, 5, 6, 7, 8, 9, 10, 11, 12, 13, 14, 15, 16, 17, 18, 19, 20, 21, 22, 23, 24, 25, 26, 27, 28, (ei uudempia)