soodan sivut

arkisto

237 kirjotelmaa.

avainsanat

Parin opintomatkan ja koulukoodailukiireiden jälkeen ehti taas vähän nyplätä metroprojektia. Tällä kertaa oli jälleen oikein hedelmällinen hacklab-torstai, ja saatiin omaa tekstiä näyttöihin kahdella eri tavalla. Kun alkuperäisestä ohjelmasta on tiedossa tekstinprinttausrutiinin sijainti ja parametrit, niin voidaan tehdä oma koodi, jossa pääohjelma on korvattu omalla jekulla, joka ainoastaan lukee uartista tekstiä ja tulostaa sitä näytölle. Toinen tapa on käyttää ihan alkuperäistä softaa, kun saatiin viimein sekin tulkattua kunnolla. Sillä voi ohjelmoida eepromille tekstejä ja näyttää niitä, tai sitten lähettää suoraan tekstin näkyville.

Piirsin (tablettiläppäri <3) muistiinpanoja uarttien kytkennöistä rs232:een, niin ei tarvitse reversata johtoja taas uudelleen. Modeemikortin voi ottaa kokonaan irti, ja jutella normaalilta PC:n RS232-portilta (käytin usbiin menevää adapteria). Alunperin näitä on ilmeisesti ohjattu ihan kentällä livenä jostain ohjauskeskuksesta toisella modeemikortilla, joka on RS232:lla kiinni PC:ssä.

Ohjauskoodit ovat mukana, metro.py. Onnistuttiin kutsumaan alkuperäistekstejä eepromilta ja lähettämään livetekstejä. Alkuperäistekstiä printatessa mukaan tulee itsestään alaspäin laskeva minuuttiaika, ja näytössä näkyy aina myös tunnit, joita on aina 0. Junagraffan voi konffata yhteen, kahteen tai kolmeen vaunuun, ja ne saa myös vilkkumaan (taisi laitureilla ollessa välkkyä silloin, kun tuloon on alle minuutti).

Tekstiä saa tulostettua kolmella erilaisella fonttityypillä; aina capseilla, mahdollisimman kapeilla kirjaimilla tai mahdollisimman leveillä kirjaimilla. Joillain teksteillä moodi menee capseilla väkisin. Normaalisti näyttö venyttelee/kutistaa kirjaimia automaattisesti siten, etteivät kirjaimet katkea eri lcd-moduulien välillä. Tämä logiikka on ilmeisesti ihan tuossa ohjausprossussa, eikä näyttöpaneeleissa itsessään; ne näyttävät vain pikseleitä, joita ohjainprossu sinne käskee. Viime sessiossa arduinolla kaapattu signaali oli ilmeisesti jotenkin vajaavainen; kuulemma pidempiäkin sekvenssejä on kaapattu eri laitteilla nyt ja ne ovat pidempiä.

Pikselit ovat vieläpä kolmioitu oikein hienosti siten, että niitä voi käyttää normaalisti neliöinä, mutta fonttien kaunistamiseksi monet neliöt on jaettu kolmeen eri kolmioon, ja vieläpä eri tavalla suhteessa siihen, millä rivillä ne ovat. Eri rivien pikselit ovat välillä myös eri korkuisia.

Sarjaportti johon tulee bootissa testitekstejä on ilmeisesti jonkinlaisen kuulutusjärjestelmän ohjausta. Tekstiä ladatessa eepromilta voi komentaa sitäkin. Näissä näytöissä siinä ei tosin ole mitään kiinni, varmaan samanlainen koodi on vain jossain kuulutussysteemin boksissa joka on samassa väylässä näiden kanssa.

Näillä tiedoilla onnistuu toistaiseksi tekstin tulostaminen aivan oivasti. Seuraavaksi pitää kerätä tahdonvoimaa lcd-väylän reversaamiseksi. Nyt kun näytölle saa mitä tekstiä ikinä huvittaa, reversaamisen pitäisi olla helpompaa. Kunhan ehtii taas, niin täytyy kaappailla bittejä, joko fyysiseltä laitteelta tai jollain 8085-simu/-emulaattorilla joka tukee oheislaitteita eli i/o-muistin kanssa puljaamista. Nämä tekstikomennot kun ovat sikäli epäoptimaalisia, että tekstiä ei saa suoraan tuonne reunaan asti missä on normaalisti kello ja vaunugrafiikka. Lisäksi omaa pikselitaidetta olisi siistiä piirrellä (pong, tetris, laivanupotus, demo assemblyille, ...).

1 kommentti

Oma kommenttisi

Mielipide tämän sivun asiasta? Kirjoita toki. Älä raapusta kuitenkaan ihan asiattomia juttuja.

Jos on yksityisempää asiaa, tarkkaa kysyttävää tai aihetta pidemmälle keskustelulle, käytä yhteydenottolomaketta kommentoinnin sijaan.

Hölmöt kommentit saatetaan moderoida pois jälkikäteen.

Nimimerkki:

Spammibottiesto: Mikä on yhden ja kuuden erotus? (vastaus numeroina)