soodan sivut

arkisto

195 kirjotelmaa.

avainsanat

Helsinki Hacklab on myös hankkinut sellaisen metrolaiturinäytön. Pitivät torstaina puuhaillan sen kanssa, ja meninpä mukaan. Tutkittiin jälleen ohjauskomentoja, jotka työkaverin kanssa reversattiin ohjauskoodista. Ei valitettavasti reagoinut, mutta pohdittiin lcd-puolen väylää ja kaapattiin bootin ohjauspurskeita, jos niistä vaikka saisi jotain irti. Hacklabin kanssa ollaan myös pidetty muistiota kirjoitusalustassa reversauksen tuloksista - noista voisi koota jonkun pidemmän yhteenvedon sitten, kun tiedot on oikeasti varmistettu toimivaksi.

Taltioin myös kuvia näytön boottisekvenssistä ja testimoodista, jonka saa päälle yhdestä dippikytkimestä ohjauspurkin etupaneelissa:

Näyttö on siitäkin jännä, että joka pikseli on jaettu jännästi kolmeen kolmioon. Sillä saa kirjainten reunoista kauniimpia. Joka näyttöpaneeli on vielä edelleen jaettu pystysuunnassa kahtia ohjauksen kannalta.

Kun prossukorttia oli ihmetelty tarpeeksi, alkoi hämmentää että mikä uart tuosta nyt menee mihinkin, kun yksi on kiinni ainakin yhdessä TXD-nastassa mutta toinen ei vain reagoi ja jostain se data on mentävä tuohon ulos menevälle väylällekin, ja uarteja on vain kaksi. Toinen, virranjakokortilta pikaisella vilkaisulla näyttävä kortti onkin jonkinlainen MODEEMI, joka hyrrää ilmeisesti 600 baudin päätähuimaavalla nopeudella. Joku FSK-piiri MC14412 siinä ainakin on, mutta tuota tuskin saa tietokoneeseen kiinni mitenkään suoraan. Välistä voi tietty ottaa ttl-tasoisen uartin ja jutella siihen.

Hackabilla sitten purettiin koko ohjauspurkki, jotta johtoja pääsisi tutkimaan tarkemmin.

Nypättiin RS232-tasomuuntimet irti, veivattiin UART1:lle usb-uart-muuntimen yli komentoja joita kirjoitusalustadoksissa on määritelty (metro.py), ja havainnoitiin, että mitään ei tapahdu. Ehkä koodista oli jäänyt jotain huomaamatta tai ei vaan osattu. Jatkettiin LCD-väylää kohti.

Kortilta lähtee kaksi lättäkaapelia, joissa kulkee virransyöttö (5 ja 7 V), osoitusnastoja ja datanastoja (ja jokin kellosignaali kai?). Ne menevät jakajalevyille, joista haarautuu kaapeleita näyttöketjuille. Oben=yläpuoli, unten=alapuoli, seite=puolisko, zeile=rivi, näin saksaa osaamattomalle.

LCD-moduuleissa on pakko olla jotain älyä sisällä, sillä tämä vaikuttaa vain joltain daisy-chainatulta siirtorekisteritemppuilulta. Osoitenastat valitsevat seite-valinnan ohella, miten mikäkin puoli ohjautuu.

Labilta löytyvälle arduinolle kaappaussoftaa sisälle, adapterikaapeli väliin ja näyttö päälle. Siinä on köyhän miehen logiikka-analysaattori ja bittiä get. (Olisi ollut oikeakin logiikkakone ja open logic snifferkin, muttei osattu käyttää.)

Noin. Data näyttää kuitenkin vähän epäilyttävältä, kun bittejä on kovin vähän ja tekstiä kuitenkin aika paljon. Ehkä ardulla pyörivä softa ei älyä kaikkea, tai joka paneelia ei päivitetä, tai signaalissa on esim. jotain pakkausta. Paremmalla ajalla tutkitaan ja mietitään. Kun kello alkoi lähennellä puoltayötä, oli aika lähteä kotiin. Ensi viikolla jatketaan.

2 kommenttia

Oma kommenttisi

Mielipide tämän sivun asiasta? Kirjoita toki. Älä raapusta kuitenkaan ihan asiattomia juttuja.

Jos on yksityisempää asiaa, tarkkaa kysyttävää tai aihetta pidemmälle keskustelulle, käytä yhteydenottolomaketta kommentoinnin sijaan.

Hölmöt kommentit saatetaan moderoida pois jälkikäteen.

Nimimerkki:

Spammibottiesto: Mikä on yhden ja kuuden tulo? (vastaus numeroina)