soodan sivut

arkisto

avainsanat

Avainsana viritykset

Pienen huhkimisen ja hihkumisen jälkeen sai rauhoituttua ja katsottua, mikä laite noita lukuisia lcd-näyttöjä oikeastaan ohjaa. Ohjainkortiltahan löytyi 8085-prossu ja jotain muisteja. Näytölle pitäisi saada omaa tekstiä, ja se käy kahdella tavalla - otetaan selkoa, miten ohjainkortille pitää puhua sarjaportin yli, tai reversataan se, miten ohjainkortti juttelee itse näyttöpaneeleille.

Metrolaitteistoa kun uusitaan, ja Siemens asentaa ihan uudet systeemit (jotka osittain ovat jo käytössä, ja bugaavat ihan normaalisti, kiitos nykyajan ohjelmistojen liian vähäisen testaamisen), niin luonnollisesti vanhaa laitteistoa lähtee kierrätykseen. Metrovarikolta kuulemma saa vanhoja metrolaiturien näyttöjä, eli niitä isoja infopaneeleita jotka kertovat seuraavan metron saapumisajan. Hinta on naurettavat viisi euroa, tai kellosta vielä satanen, eli eiköhän haeta muutama. Eiköhän niihin omaa tekstiä jotenkin saa ja kellokin varmaan pyörii helposti.

Jes, kerrankin kannatti jahkailla. Jokaisen itseään kunnioittavan säätäjän labravarustukseen kuuluu oskilloskoopin, sadan ruuvarin, yms. lisäksi jonkinasteinen säädettävä virtalähde, joita yleensä laboratoriovirtalähteiksi tai labrapowereiksi kutsutaan. Vuosien mittaan olen häpeillyt itseäni kun olen selvinnyt halpis-"wallwarteilla" ja reguilla tai projektispesifisimmillä virtalähteillä. Saatavilla olleet mallit jotenkin eivät aina ole tyydyttäneet ja ovat kuitenkin melko hinnakkaita. Tai sitten en vain ole saanut aikaiseksi. Nyt viimeinkin sain käsiini ihan kaksi aivan tolkuttoman hyvää yksilöä.

Jee, eipäs ollutkaan mahdotonta jutella Bus Piratella WS2801-ledinarulle. En uskonut että tuo BP ihan niin surkea olisi, ja tutkin vähän ja näpytin itse valmiin kirjaston (pybuspiratelite) tilalle koodia. Video get!

Jossain tilanteessa jokin aikaa sitten syntyi taas yksi kuningasidea värikkäistä välkkyvistä ledeistä kiinni itsessä, kun sellaisia jäin taas hämärässä tuijottelemaan. Muistan sellaisia kivoja ledinauhoja nähneeni jossain, joissa on monivärisiä ledejä joita voi ohjata jokseenkin yksitellen jonkun hupaisan väylän kautta. Etsitäänpä ja ostetaanpa ja ommellaanpa hattuun.

Taas oli vuosijuhla tulossa, ja ne mikropiirikalvosinnapit hukkasin/hajotin/jotain, viime juhlissa laitoin kiireessä TO-3-koteloisia trankkuja jaloistaan kiinni toisiinsa ja napeiksi mutta ne olivat vähän epäkäytännölliset vaikka saivatkin kehuja. Tällä kertaa oli oman killan juhlat niin piti tehdä jotain todella siistiä. Suunnitelmissa oli kiihtyvyysanturin antaman lukeman mukaan väriä vaihtava ledi, mutta en sitte ehtinyt hoitaa tuota kiihtyvyysanturipuolta joten tuli vain rgb-ledit jotka vaihtavat hitaasti väriä. En tosiaan ole vieläkään saanut aikaiseksi ostaa oikeita nappeja mutta tuntuu joka kerta enemmän siltä ettei kannatakaan. Liekö Otaniemessäkään toisia kalvosinnappeja joissa on softaa sisässä? Näitä ohjaa mikrokontrolleri ATtiny85.

Pikkuveli sai jokin aikaa sitten isältä lahjaksi ikivanhan Canon X-07 -"tietokoneen", jolla on nyt jonkin aikaa puljannut. Tuolle voi koodailla perus-basicilla jotain hitaita softia sekä konekielellä voi koodailla tehokkaampia juttuja, prossu on Z80-yhteensopiva. Vehje oli ilmeisesti aikoinaan ranskassa aika suosittu, kun sille on mm. ranskankielinen wikipediasivu sekä veljellä on myös ranskankielisiä manuaaleja ja muuta hauskaa tuosta. No, vehkeessä on rinnakkais- ja sarjaportit ja koska joku on aiemmin puljannut tuolle liitännän pc:lle, niin tehtiin vähän sama juttu nyt. Saa vähän paremman näppiksen ja kivemmin tallennustilaa ja joustavampaa testailua. Tuon näppis on kankea ja näytölle mahtuu neljä 20-merkkistä riviä tai 120x32 pikseliä. Onneksi on tullut luettua ranskaa kolmosluokasta lähtien, ja veli myös.

Sivut: vanhemmat, 1, 2, 3, 4, 5, 6, 7, 8, 9, 10, 11, 12, uudemmat