soodan sivut

arkisto

237 kirjotelmaa.

avainsanat

Taas oli vuosijuhla tulossa, ja ne mikropiirikalvosinnapit hukkasin/hajotin/jotain, viime juhlissa laitoin kiireessä TO-3-koteloisia trankkuja jaloistaan kiinni toisiinsa ja napeiksi mutta ne olivat vähän epäkäytännölliset vaikka saivatkin kehuja. Tällä kertaa oli oman killan juhlat niin piti tehdä jotain todella siistiä. Suunnitelmissa oli kiihtyvyysanturin antaman lukeman mukaan väriä vaihtava ledi, mutta en sitte ehtinyt hoitaa tuota kiihtyvyysanturipuolta joten tuli vain rgb-ledit jotka vaihtavat hitaasti väriä. En tosiaan ole vieläkään saanut aikaiseksi ostaa oikeita nappeja mutta tuntuu joka kerta enemmän siltä ettei kannatakaan. Liekö Otaniemessäkään toisia kalvosinnappeja joissa on softaa sisässä? Näitä ohjaa mikrokontrolleri ATtiny85.

Ensiksi puljasin leipikselle testiksi juttuja ja sitten tajusin että enhän ole vieläkään saanut hommattua printteriä joten piirilevyjen syövyttely jääköön sikseen. Triviaalisti tällaisen pikkuprojektin kuitenkin nakertaa askarteluveitsellä. Apuviiva ensin varovasti, sitten vinoon kovaa painamalla ja taas toiseen suuntaan vinoon niin tulee kivoja railoja. Kupari on niin pehmeää että hyvin sitä puukottaa.

Puolivälissä alkoi tuntua siltä että vähän tyhmää käyttää ATtiny85:een mahtuvasta tilasta jotain alle kymmenesosa. Kahdeksan kiloahan siihen menee. Laitoin siis myös napin jolla voi säätää softan toiminnan tyylikkäästä juhlamoodista jatkoille sopivaan tilaan, eli nopeuttaa ledin himmentelyä jokseenkin satakertaiseksi. Nappia pitää painaa kokonainen turvallinen sekunti ettei vahingossa painelisi. Vielä ois yks käyttämätön nastakin jäljellä ja edelleen suurin osa ohjelmamuistista vapaana.

Lopulta oli vähän hankalaa leikellä peltisaksilla nuo pienemmiksi kun mm. ledien jalat olivat tiellä. Ihan sopivan kokoiset tuli kuitenkin. Ledien jalat sai taivuttaa sopivasti ja olivat muuten oivallisen pituisetkin. Pari kertaa sai tökkiä takaisin kiinni juhlien aikana noita kun ledi menee liian helposti napinlävestä pois, pitää kehittää joku patentti siihen ensi kertaa varten.

Sotkin toista levyä vahingossa vähän liikaa tinalla ja keksin että nehän voi sotkea ihan kokonaan niin sitä ei huomaa. Tuli muutenkin vähän kivemman värisiksi.

Sähkön saanti meinasi muodostua ongelmaksi kun nappiparistoja ei löytynyt ja niissä ei ois kyllä virransyöttökykykään varmaan pitkälle riittänyt; mittasin maksimikulutukseksi per nappi reilut 30 mA ja keskimäärin varmaan 20. Laitoin taskuun kaksi aa-patteria kotelossa ja vetelin johtoa hihojen sisältä. Frakissa on niin tukalaa muutenkin ettei paria ylimääräistä ohutta johtoa edes huomannut. Poiskin nuo sai helposti kun liittimiä on joka välissä.

Ledejä himmennetään laskuriin perustuvalla tuplabufferoidulla softa-PWM:llä keskeytyksessä, ja pääohjelma pyörittää värejä päälle/pois lineaarisesti siirtymällä. Eli ensiks kasvatetaan punaisen kirkkautta täysille, sitten vihreän, jne. Koko sekvenssi muotoa pimeä-r-rg-g-gb-rgb-rb-b-pimeä. Softa on vapaa. kalvosinledi.c

Ei varmaan oo yhtä sähköisiä kalvosinnappeja kellään edes Otaniemessä. Helkkarin rumat, mut ajattelin että jos joku nainen näitä kehuu niin pitää varmaan kosia saman tien -- mutta meninkin sitten valinnan vaikeudesta sekaisin. Huomiota ainakin herättivät, ja jopa täysin vastoin odotuksiani saivat ihan sikana kehuja molempien sukupuolten edustajilta. No, olihan about kaikki teekkareita eivätkä katsoneet kovin läheltä. Menestys jälleen, pitää varmaan tehä toiset kaksi tuohon paidan nappeihin myös. Nämä puuhasin pippaloita edeltävänä iltana nopsasti.

1 kommentti

Oma kommenttisi

Mielipide tämän sivun asiasta? Kirjoita toki. Älä raapusta kuitenkaan ihan asiattomia juttuja.

Jos on yksityisempää asiaa, tarkkaa kysyttävää tai aihetta pidemmälle keskustelulle, käytä yhteydenottolomaketta kommentoinnin sijaan.

Hölmöt kommentit saatetaan moderoida pois jälkikäteen.

Nimimerkki:

Spammibottiesto: Mikä on yhdeksän ja yhden erotus? (vastaus numeroina)