Päiväys 2017
Git-historia nätiksi
24.2.2017 Tagit: kultainentomaatti Kommentteja: 0
(Teksti julkaistu alunperin 23.2.2017 Kultaisen Tomaatin ("GT") numerossa 1/2017. Osa vuoden kestävää Git-opastusta vivahteella Otaniemen murretta.) Muille julkaistu tai muutoin valmis gitticommitti on ideaalisesti siisti, yhtenäinen kokonaisuus. Julkaisemattomille ei ole sääntöjä; niitä kannattaa tehdä tiheään, ja niistä finaaliversion trimmaamiseen on hyvät työkalut.
Vuosi vauhtiin Vimillä
24.2.2017 Tagit: kultainentomaatti Kommentteja: 0
(Teksti julkaistu alunperin 1.1.2017 Kultaisen Tomaatin ("GT") numerossa 0/2017 plaintext-muodossa. Osa vuoden kestävää Vim-opastusta vivahteella Otaniemen murretta.) Tehokas tekstieditori on ammatikseen tai muutoin ahkerasti koodia tai muuta tekstipohjaista kirjoittavan tärkein työkalu. GT tarjoaa vuoden mittaisen artikkelisarjan Vimin käyttöön - mitä, miksi ja miten.
Vuosi vauhtiin Gitillä
24.2.2017 Tagit: kultainentomaatti Kommentteja: 1
(Teksti julkaistu alunperin 1.1.2017 Kultaisen Tomaatin ("GT") numerossa 0/2017 plaintext-muodossa. Osa vuoden kestävää Git-opastusta vivahteella Otaniemen murretta.) Ilman versionhallintaa ei vain pärjää kunnolla missään päivää pidemmässä projektissa. GT tarjoaa vuoden mittaisen artikkelisarjan Gitin käyttöön - mitä, miksi ja miten.
Kultaisen Tomaatin artikkelimirrorit
24.2.2017 Tagit: kultainentomaatti Kommentteja: 0
On kovin vaikeaa irrota killasta valmistumisen jälkeenkään kun se aluksi vei pikkusormen ja niin edelleen. Löytyy piireistä lukusia kavereita, vaikka uusien suhteiden luominen onkin jo jäähtynyt. Tälle vuodelle änkesin taas toimihenkilönakkeihin, mm. kiltalehden (Kultainen Tomaatti, "GT") toimitukseen; olikin jo pidempään tuntunut siltä, että tekisi mieli naputtaa höpöä tekstiä pitkäkestoisemmin johonkin mitä saatettaisiin edes lukea ja jotenkin hauskasti muun lehden kontekstiin. (Olin toimituksessa kyllä myös 2012.) Kovin mukavaa kun tarjoutuu tähän mahdollisuus. Muiden artikkelien ohella sitouduin kirjoittamaan koko vuoden lehtien mittaiset Git- ja Vim-artikkelisarjat. Koska sen verran tekniikkaa että sopivat tännekin, niin tulee copypastena. Tässä nyt nollannen ja ensimmäisen lehden artsut sen kunniaksi, että eilen julkaistiin lehti järjestysnumerolla yksi. Nollas tuli jo vuodenvaihteessa. Ei tullut silloin mieleen.
Jokin tuhoelukka lienee chilitaimieni kimpussa. Ei luulisi taimien itsekseen reikiintyvän ja katkeilevan. Isoimmissa Aji Nortenoissa on näkynyt jo muutaman päivän ajan jotain hälyttäviä reikiä muutama kappale. Äsken koko kasvustoa tarkastellessani luulin vahingossa huitoessani katkaisseeni yhden isoimman lehden, mutta saman näköinen poikkeama löytyi toisestakin kasvista samankaltaisesta lehdestä. Vikoja näkyy vasta muutama ja taimia on tusinoittain, mutta entä jos ongelma leviää? Täytynee tehdä asialle jotakin. Ei noiden luulisi mitään kasvuarpiakaan olevan, vaikka Norteno kasvaakin kertaluokkaa muita nopeammin.
Siirsin idätyslautalta viimeiset siinä pidempään henganneet varren jotakuinkin kasvattaneet kaverit (Cili Coronong, Sugar Rush) omiin purkkeihinsa, kun eivät näytä enää kasvavan pelkällä kosteudella. Kaikissa siemen päässä lojumassa eikä sirkkalehdistä tietoakaan. Juurtakin melko mitättömästi. Ei näkyvää kehitystä useisiin päiviin. Ehkä näiden siemenistä loppui ravinteet tähän? Saapa nähdä, kasvavatko mullassa lainkaan, kun juuret alkaneet jo kuivahtaa. Jokainen Aji Cristal hautuu vielä mutta muutamat siemenet ovat rakoilleet lupaavan näköisesti. Melkein kaikki purkitetut ainakin jatkavat kasvuaan. Ehdin värkätä raspikamerallekin hieman kotelomallia Openscadilla, mutta iski sellainen tyypillinen keuliminen eikä vielä ole valmista. Pahoittelut blogin tekniikkafan(e)ille, mutta taas tulee tekstiä vain vihreistä elävistä jutuista. Kyllä tämä tästä. Varmaan joku orastava kolmenkympin kriisi kun ei ole tullut tehtyä elämässä juurikaan muuta kuin systemsoftwarea ja satunnaista puuhastelua; koneälykin kiinnostaisi mahottomasti mutta eipä jotenkin ole jaksanut puuhata kotona juuri mitään koodia pitkäjänteisesti pitkään aikaan. Ahdistaa. Mutta vain välillä.
Kello tikittää ja vihreät jutut kasvavat isommiksi. Muutama edustaja Lemon Dropia ja Black Nagaa sai edetä ekoihin ruukkuihinsa, sekä yhden melko keskenkasvuisen yksilön Cili Coronongiakin otin josko se tuosta innostuisi. Timelapsekamera on ehtinyt kerätä hieman materiaalia katseltavaksi. Laitoin siihen himmeän yövalonkin (jossa on vielä parannettavaa), niin näkee, miten nuo suunnilleen elelevät pimeällä.