soodan sivut

arkisto

avainsanat

Avainsana viritykset

Eihän niitä satoja näyttömoduuleita kannata pinota päällekkäin, jos piirtämisen suunnitelmaa voi askarrella helpomminkin jonkun yksinkertaisemman digimallin kanssa. Tai siis tietty haluan seinällisen lcd-ruutua, mutta koodataan nyt ensin. Otin ruudun mitat talteen ja askartelin "emulaattorin", eli työkalun, joka syö sisäänsä samaa pikselidataa kuin fyysiset ruudut itse. Emulaattori piirtää ne hassun muotoiset kuva-alueet värillä tai toisella.

Ei mennyt kuin päivä aiemmasta, kun kollektiivisesti keksittiin fonttidatakin tuohon supernäyttöön. Fontissa on asciikirjaimia ja ääkkösiä ja hauskoja lentokoneen kuviakin. Nyt kun on selkeää miten tätä mm. ei asenneta ylösalaisin, niin voidaan hyvissä mielin devailla kaikkea kivaa graffakirjastosta emulaattoriin, ja ehkä peräti joku kehitysympäristö sille alkuperäis-8051-raudallekin kiinnostelisi.

Nyt kun Helsinki-Vantaan lentokentän entinen 27-neliömetrinen pääaikataulunäyttö on saatu haltuun ja sitä on askarreltu viikko, niin alkaa olla hyvä hetki koostaa informaatiokaaosta tiivistelmäksi. Luit oikein, se holtittoman kokoinen ruutu on Otaniemessä (+/- pyöristysvirheet). Juhlan paikka. Tällä kertaa on hyvä mappi dokumentaatiotakin, eli ei tarvitse alkaa reverse-engineerauspuuhaan aivan tyhjästä. Ruutujen pikseliformaatti on jo saatu selville, joskin fonttikartta on vielä hakusessa.

Tuntuu että ollut hiljaista niin todetaan nyt että tuli tehtyä loppukesästä yks projekti tuplana taas. Rakensin joskus ne kunnolliset kaiuttimet muinaisten tilalle. Sitten jossain välissä rakensin toisetkin kun tuli muka tarpeeseen mutta oikeesti nikkarointi vaan oli mukavaa. Toisessa välissä laitoin tuon toisen parin lainaksi vanhemmille kunnes nyt äsken nikkaroitiin veljen kanssa yksi pari varta vasten siihen käyttöön. Tuli hienot pintaviilutetut Aniversariot.

Otsikko on pilaa, sillä ihan kehno vehje ei ole hifistelyä. Kehnon vehkeen hinkkaaminen kivemmaksi käyttää tuskin sekään on hifistelyä, sillä mieluummin hoitaisi alusta alkaen kunnolla. Piti hommata kelvollinen laite auttamaan kesäkuumalla, ja tuli melkein kelvollinen. Sovitin ikkunaan sovittimen ja letkut sovittimeen sovitinsovittimilla. Muovikalikoiden 3D-tulostaminen sopii just tämmöseen kun saa helposti mielivaltaisen muotoisen käikäleen. 3D-mallinnus kehnolla työkalulla on kivaa aivojumppaa.

X61T-läppärin kannen reunassa on salpa, jolla se lukitaan kiinni. Läppäri on yli kymmenvuotias mutta aikaansa edellä ja kääntyy tablet-muotoonkin, eli salpa taittuu kumpaankin suuntaan. Kai se liikkuessa kuluu. Lukkomekanismin näkyvä kieliosa löystyi ja varaosan sai ostettua. Putsasin samalla ylivuotanutta raivostuttavaa tyyppivika-liimatöhnää.

Jos elinympäristöään ei voi kontrolloida, niin tulee väistämättä onnettomaksi ja kurjuuden kurimus pienen ihmisen vie. Itse en tiettyyn rajaan asti ollenkaan hyväksy sitä, etteikö muka voisi muokata kaikkea sopivaksi, ainakaan teoriassa. Pään sisäinen sisubufferi tietenkin tyhjenee välillä, mutta kun jokin asia kiusaa tarpeeksi, niin ei sille voi muuta tehdä kuin hakkeroida kunnolliseksi. Käytin pari bufferillista erääseen sarastusvaloon, joka kyllä sarastaa ihan kivasti, mutta jonka nukkumaanmenovalo kaipaa säätövaraa. Sisältä löytyy kuitenkin ihan tavallista piirilevyä ja siltä jopa merkittyjä testpointteja.

Koodattiin kolmistaan prototyyppi eräästä suomalaisesta klassikkopelistä I've bot some balls tuossa jokin aikaa sitten. Piti tiivistelmöidä siitäkin mutta tietysti unohtui. Tämän viikonlopun visiitti Instanssi-demopartyille muistutti kuuden viikon takaisesta värkkäysviikonlopusta, jonka aikana peliproto puljattiin likimain valmiiksi. Tässä siitä projektiraportti, vaikka onkin malliesimerkki hätäisestä protokoodista kun piti tehdä proto.

Hyllyssä lojuva ei mikään jalkaraspi vaan Raspberry Pi -pikkutietokone pääsee hyötykäyttöön, kun kasvavista chileistä kiinnostaa tallettaa yhtenäistä kuvamateriaalia. Sopivan yhtenäinen on sellaista josta saa timelapse-videota, eli kamera räpsimään muutaman minuutin välein samasta paikasta ja näistä sitten nopeutettua elokuvaa. Tuohon piirakkaan löytyy tosta noin vaan myös NoIR-kamera (v2) jonka mukana vielä tuli sininen muovilätkä joka auttaa nimenomaan kasvien kuvaamisessa. Valkoinen pyörylä on muuten tarkennusrenkaan säätöä varten. Tajusin vasta kun piti tarkentaa lähemmäksi.

Sivut: vanhemmat, 1, 2, 3, 4, 5, 6, 7, 8, 9, 10, 11, 12, (ei uudempia)