soodan sivut

arkisto

194 kirjotelmaa.

avainsanat

Chilit voivat runsaasti ja kirkkaasti kesäauringossa, eivätkä tuonne lamppukaappiin jättäneeni yksilötkään mitenkään pieniä ole. Tuntuu perin erikoiselta kun noita ruukunvaihdoksen kuvia katselee - nämähän ovat kohta kertaluokkaa isompia kuin kuukausi sitten. Dokumentoin jokaisen tähän ja pohdiskelen. Yhdessä kypsyy ne kolme hedelmää hiljalleen ja se on saanut pysyä mehupurkkiruukussaan ettei häiriinny.

Yhden Sugar Rushin kolme peukalonkokoista mönttiä ovat suunnilleen täyskasvuiset kun eivät vaikuta suurenevan. Kypsymistä saa odotella kärsivällisesti. Eipä tuolla kiirettä ole päästä uuteen ruukkuun kun kasveja on muutenkin tusina. Kaikista muista olen nyppinyt kukannuppuja pois sitä mukaa kun niitä ilmestyy, ja niitähän ilmestyy melkeinpä päivittäin varsinkin Baccatumeihin. Lukemani mukaan pois nyppiminen varhaisessa kasvuvaiheessa muistuttaa kasveja siitä, että kannattaa vielä kasvattaa vihreitä osia. Ei mene energiaa turhiin lisääntymisyrityksiin.

Huijasin. Tuossa on toinenkin Sugar Rush, joka suureksi yllätyksekseni puski ilmoille yhden kukan. En poistanut sitä vaan kokeilin pölytellä. Erikoista tässä on se, että kasvi on sinnitellyt mehupurkkiruukussa totaalisen kitukasvuisena ja lainkaan kasvamatta. Kastelen sitä kumminkin.

Kaapissa olevat ovat ihan yhtä rehevän oloisia kuin ikkunallakin elävät. Eipä varmaan tarvitse ensi vuodellekaan mitään lisävaloviritelmiä, ellei sitten lukumäärän takia. Kaapista löytyy Black Naga, Rocoto Montufar, Cili Coronong, sekä Bonda ma Jacques. Baccatumit ovat ihan liian isoja tuonne sekaan, joten nämä ovat jääneet.

Kastelen noita pienempiä kolmen litran ruukkuja myös alakautta. Niissä on kivat toisenlaisista ruukuista vanhempien luota ryövätyt syvät lautaset, jotka auttavat hommassa. Melko vähän niihin toki mahtuu multaa; saatan parille chinenselle hakea tuollaiset kuuden litran Pauliinat vielä jonain päivänä, jotta myös kasvaisivat maan yläpuolista osaa enemmän ja siten tuottaisivat enemmän satoa. Baccatumit saivat alunperin isompia ruukkuja, sillä niillä näyttäisi olevan taipumusta kasvaa kovemmin.

"Varkaita", eli isojen päälehtien juurista kasvavia pienempiä versoja, ilmestyy tolkutonta tahtia. Tomaateista ne pitää kuulemma poistaa sillä eivät ole hyödyksi ja syövät turhaan energiaa. Olen nyppinyt muutamia pois kokeeksi. Niihinkin näyttäisi toisaalta syntyvän nuppuja, eli eivät liene näissä turhia.

Parvekkeella on yksi Rocoto Montufar ja yksi Aji Norteno. Vein ensin mainitun sinne ensimmäiseksi, ja sehän otti nokkiinsa ylenpalttisesta auringosta jota yksi parvekelasi eristää vähemmän kuin varsinaiset monikerroksiset ikkunat. Virittelin molempien peitteeksi hallaharsoa suojaamaan paahteelta sekä öisiltä lämpötiloilta; ei ole viime aikoina näkynyt kärventymistä. Harsoa tukee pitkäksi yhteen teipatut grillitikut.

Ikkunalla on lukuisia yksilöitä ja alkaapi tulla ahdasta tässäkin. Baccatumit kasvavat ruukkuja pyörittelemättä kiinni ikkunaan kun kurkottavat valoon. Varsinkin rauhallisemmin kasvavia Chinensejä pyörittelen sitä mukaa kun taipuvat; niiden lehdet eivät käänny aurinkoon päin, mutta varsi kasvaa suorempaan kun kääntelee.

Huomasin raukkojen olevan aivan kuivia ennen kuvaamista, joten lehdet lerputtavat. Kun kastelee harvemmin ja paljon kerralla, niin huomaa helposti koska pitää kastella, kun ruukku alkaa tuntua kevyeltä nostettaessa.

Valkotasapaino on kameran arvaama eivätkä kaikki ole niin vaaleanvihreitä kuin miltä saattaa näyttää.

En ole latvonut noita lainkaan, sillä näyttäisivät haarautuvan ihan itsekseenkin.

Kolmen Aji Nortenon rykelmä eri huoneessa kiertää lehtiänsä perin erikoisesti sykkyrälle. Googlailin aiheesta enkä päässyt tekemään muita johtopäätöksiä kuin että joskus tekee noin eikä liene haitaksi. Ei ole vielä haarautunut lainkaan, mutta on sitäkin pidempi.

Sitkeään liimaan perustuvia kärpäspyydyksiä saa viljellä joka paikkaan varsinkin, kun tajusin tarttua ongelmaan kunnolla vasta myöhään. Nämä ansat houkuttelevat lentäviä harsosääskiä, jotka banaanikärpäsen lailla lentelevät merkittävän ärsyttävästi ja tulevat välillä iholle. Rupesin muutama päivä sitten myrkyttämään pintamultaa, joka tuon pinnalla olevan ruukkusoran ansiosta taitaa pysyä pitään kosteana altapäinkin kastellessa. Noihin sääskiin (ja toukkiin / muniin) saattaa tepsiä kuulemma 2-5 % mäntysuopa, ja myös Neudorffin Spruzit-aine jota ostin aiemmin. Spruzitissa on pyretriiniä, joka on ihmisille turvallinen ja nopeasti hajoava myrkky, sekä rapsiöljyä. Tarkoitettu vaarallisemmille tuhohyönteisille mutta kelvannee tähänkin. Laimensin molemmista cocktailin jota olen sumutellut pintamultaan muutaman päivän ajan, ja ärsyttävät sääsket vaikuttavat vähentyneen. Lautasissa niitä ainakin vielä on, mikä näkyy kastellessa kun lennähtävät ilmoille. Myrkytystähän pitää harrastaa pidempään, koska nuo haittahyönteiset munivat ahkerasti; täytyy spruittailla vielä jonkin aikaa jos tuo nyt auttaa.

On tässä ollut kaikenlaista muutakin puuhaa, kuten töistä dyykatun vähän paremman PC:n tunkkaus entisen tilalle, uuden polkupyörän osto (joka tavalliseen tapaani vaati tolkuttomat taustatutkiskelut) sekä keväisen luonnon ikuistamista digifilmille. Pyörällä on kiva kulkea Tapiolan ja Westendin rantoja ja katsella vaikka vesilintuja. Tässä pari sellaista.

Ehtisipä koodatakin kotona. Koodinälkä tyydyttyy töissä melko lailla ja tulee sitten kotona tehtyä tälläisiä elämäjuttuja. Softaideoitakin on läjäpäin, mutta aikaa ja viitsimistä on vain rajallinen määrä. Kotona asiat tuntuvat toisinaan liian valmiilta, ja pienet elämää hieman helpottavat asiat jäävät helposti sikseen.

0 kommenttia

Oma kommenttisi

Mielipide tämän sivun asiasta? Kirjoita toki. Älä raapusta kuitenkaan ihan asiattomia juttuja.

Jos on yksityisempää asiaa, tarkkaa kysyttävää tai aihetta pidemmälle keskustelulle, käytä yhteydenottolomaketta kommentoinnin sijaan.

Hölmöt kommentit saatetaan moderoida pois jälkikäteen.

Nimimerkki:

Spammibottiesto: Mikä on seitsemän ja seitsemän summa? (vastaus numeroina)