Muuhan on tässä yhteydessä mitä vaan muuta kotikoristekukankasvatusta paitsi chilejä. Kevät tulee ja aurinko paistaa, ja kun aloin tajuta lannoittaakin noita eleleviä asioita niin ovat piristyneet entisestään. Vedellä ne lähinnä pysyvät hengissä mutteivät mullan ravinteiden loputtua juurikaan kasva. Mangossa on varren korkeutta pidempiä lehtiä, lempiavokadossani on uusi lehtikolmikko, nektariinin mullan pinnalle ruukkuun ilmestyi sientä ja niin edelleen.
Eipä ketään nämä kiinnosta, mutta omahan on päiväkirjani ja merkkaan muistiin. Chilien lisäksi on muutama joista tässä ei ole nyt kuvaa:
- Kaksi jotain merkillistä sipulimaista kaislajuttua, jotka ovat säilyneet vuosia alkuperäisissä ruukuissaan äärimmäisen satunnaisella ja niukalla kastelulla
- Jokin vuosia vanha orkidea, joka kukkii joka joulu ja pitää kukat pitkälle alkuvuoteen asti ja jonka kaavin suojaruukustaan paljaaksi lasiruukkuunsa joskus kai viime vuonna; paljaana lasiruukussa kuulemma aika huono olla mutta käsittelen varoen
- Kolmesta erillisestä varresta koostuva Gynura aurantiaca tai purple passion plant, josta nappasin yhden pitkän oksan poikki kesällä ja istutin pistokkaan pikkuruukkuun, jossa viihtyy hyvin; kolmikon uudelleenruukutin hiljattain isompaan, minkä seurauksena pudottivat alimpia lehtiänsä mutta nyt voivat oivallisesti
- (Ruusupapua oli viime kesänä parvekkeella, nyttemmin kuollut pois koska yksivuotinen)
Sekä muutama joista seuraa kuvia:
- Jonkinmoinen Araucaria-lappusella varustettu huonekuusi, jota veikkaan tarkemmin Heterophyllaksi; bonsaimallinen paksuhkovartinen puu, jossa kasvaa ohuempia vihreitä neulasoksia - en ole erityisemmin muotoillut vaan olen antanut rönsyillä
- Kaupan hedelmän siemenestä kasvatettu nuori mango
- Kaupan hedelmän siemenestä kasvatettu nuori nektariini
- Kaupan hedelmän siemenistä kasvatetut kolme avokadoa
- Muutama kokeellinen valkosipuli, joiden tulevaisuudesta en ole kovin toiveikas
Chilejä lukuunottamatta tuoreimmat tositarkoituskasvatit nektariini ja mango voivat ilmeisen paksusti. Nektariini venähti niin etten viitsi enää seurata tarkemmin. Lehdet ovat erikoisia kapeita ja niiden juurissa on jotain ihmeen mesipisaroita aina pareittain sekä lehtihangoissa punaista väriä. Voisi ottaa selvää kuuluuko asiaan. Mangon uusimmat lehdet ovat pidempiä kuin mitä sen (jännä sileä ja paksu) varsi on pitkä, eli ne lerpuuttivat maassa ennen kuin kasvoivat kunnolla jämäkiksi. Punersivat alussa, nyt vihreitä. Näistä molemmista kerroin tarkemmin aiemmin. Kylvin muuten yhden mangon töissä spontaanisti johonkin satunnaiseen huonekasvipuun ruukkuun; saa nähdä miten se etenee jos etenee.
Avokado on blogistakin tuttu asukki. Käynnistin samasta pussista kolme yksilöä Hassiksi väitettyä lajiketta viime vuoden heinäkuussa. Ovat merkillisen erilaisia: lempparini on matala, paksuvartisin ja suurilehtisin, jonka siemenen melkein kokonaan pinnalle nouseminen (oletettavasti juuren tunkemisen takia) hieman hermostuttaa mm. varren tukevuuden (tai tukevuuden puutteen) vuoksi. Kaksi muuta ovat pitkiä ja honteloita, joista yhdessä on nyt kolme lehteä ja toisessa kymmenen kovin lähekkäin. Näiden kahden siemenet ovat jotenkin mädäntyneet. Yksi meni ihan mustaksi ja toinen on pehmenemässä ja tummenemassa. Ehkä ominaisuus.
Huonekuusi innostuu aina välillä kasvattamaan muutaman sentin lisää neulasia ylimpiin oksiinsa. Uudet erottaa siitä, että ovat vaaleampia. Oikein onnellisina päivinä se myös kasvaa sentin-pari pituutta runkoon, jonka päästä yleensä kasvattaa samalla kolme tai neljä haarautuvaa oksaa. Oksat kasvavat pitkiksi ja riippuviksi jos niitä ei karsi. Pidän puusta tuollaisena. Ruukkua en ole vaihtanut, koska otin joskus selvää ja sanottiin että kyllä se hyvin voi pienemmässäkin eikä juuria edes näy mitenkään liikaa.
Huonekuusen sain muistaakseni lahjaksi joskus muinoin. Se näkyy avokadokuvan taustalla osittain ja tallensin erikseen miltä sen pisimpien oksien venyminen näyttää.
Huomasin joitain viikkoja sitten, että jääkaapissa säilömäni valkosipulin loppu on suurelta osin itänyt merkittävästi, ja tökkäsin uteliaisuuttani neljä kynttä multaan. Yksi niistä venähti parissa päivässä varmaan viisitoista senttiä, ja oli tuossa joitain päiviä sitten käsivarren mittainen. Jännittävää. Noita pitäisi kylvää samaan purkkiin useita niin saa hauskan näköisen kaislikon.
Siivosin aurinkoisena viikonloppupäivänä parvekkeelle talven tullen kuolleet ruusupavut pois. Niille virittämäni langat saattavat kelvata kasvutueksi chileille. Papuvarsia sai saksia hyvän hetken pois.
Huomasin kauhukseni viime kuun loppupuolella kasvattavani nektariinin mullassa melkoisesti jotain sientä. Lievällä googlauksella selvitin, että se lienee jokin maljasieni. Ainahan mullan seassa on vaikka kuinka elävää, ja liekö tämä osa sitä mykorritsaa eli sienijuurta jota taimimultasäkissäkin mainostetaan. Olin kastellut nektaa turhan innokkaasti ja sepä on vielä säiliöruukussa. Multa ei varmaan ollut päässyt kunnolla kuivahtamaan aikoihin, joten sienirihmasto innostui tuottamaan itiöemiä. Nypin ne pois, koska rumia ja pölysivät. Ei ole näkynyt enää. Rihmastosta en ole viitsinyt olla huolissani; nektariini on jo hyvissä mitoissa ja tuskin kärsii merkittävästi kavereista mullassa.
0 kommenttia
Oma kommenttisi
Mielipide tämän sivun asiasta? Kirjoita toki. Älä raapusta kuitenkaan ihan asiattomia juttuja.
Jos on yksityisempää asiaa, tarkkaa kysyttävää tai aihetta pidemmälle keskustelulle, käytä yhteydenottolomaketta kommentoinnin sijaan.
Hölmöt kommentit saatetaan moderoida pois jälkikäteen.