soodan sivut

arkisto

avainsanat

Avainsana kultainentomaatti

(Teksti julkaistu alunperin 2.12.2017 Kultaisen Tomaatin ("GT") numerossa 5/2017. Osa vuoden kestävää Vim-opastusta vivahteella Otaniemen murretta.) Monen avonaisen tiedoston tuki löytyy jokaisesta itseään kunnioittavasta tekstieditorista. Vimissä tiedostoja voi editoida mm. vierekkäin ja allekkain kuin ikkunamanagerissa ikkunoita, ja eri vierekkäin-allekkain-näkymiä saa useita kuin ikkunamanagerissa virtuaalityöpöytiä.

(Teksti julkaistu alunperin 2.12.2017 Kultaisen Tomaatin ("GT") numerossa 5/2017. Osa vuoden kestävää Git-opastusta vivahteella Otaniemen murretta.) Oliskohan tähän asti käsitelty lähinnä itse lokaalisti tehtäviä git-taikatemppuja. Jokaisessa yli yhden hengen puuhassa jota kehitetään git-repositoryssä saa kanssakäydä muiden ihmisten kanssa. Jo GT:ssä 1/2017 esiteltiin git rebase, jolla sotkuhistorian muotoilee siistimmäksi kun töitänsä aikoo esitellä muille pull requestin tai git pushin muodossa. Monimutkaisemmissa ympäristöissä git merge on tarpeellinen.

(Teksti julkaistu alunperin 31.10.2017 Kultaisen Tomaatin ("GT") numerossa 4/2017. Osa vuoden kestävää Vim-opastusta vivahteella Otaniemen murretta.) Monista editoreista löytyy sellainen moderni multicursor-nimeä kantava ominaisuus, jolla voi toistaa saman editoinnin moneen kohtaan. Missä Vimin visual block -tila ei riitä eivätkä purkkaskriptit maistu, voi käyttää makroja, eli livenä talletettavia komentosarjoja. Makrot tietty sopivat vähän kaikenlaiseen muuhunkin, ja multicursorhömppäeditoreista yleensä löytyy nekin. Jos editorissa ei ole makroja, niin se soveltuu korkeintaan ostoslistan kirjoittamiseen.

(Teksti julkaistu alunperin 31.10.2017 Kultaisen Tomaatin ("GT") numerossa 4/2017. Osa vuoden kestävää Git-opastusta vivahteella Otaniemen murretta.) Askarruttaako koskaan, että kenen käsialaa on jokin merkillinen funktio, tai että minä aikoina jotakin tiedostoa ylipäätään on muokattu miltäkin riviltä? Viime GT:ssä käytiin läpi historiankaivelutyökalua, josta päästäänkin perspektiiviä hieman vaihtamalla git blameen. Blame kertoo tiedoston rivien revisiot, authorit ja päiväykset.

(Teksti julkaistu alunperin 20.9.2017 Kultaisen Tomaatin ("GT") numerossa 3/2017. Osa vuoden kestävää Git-opastusta vivahteella Otaniemen murretta.) Satunnainen gitinkäyttäjä käyttää git logia lähinnä lukeakseen mitä viime aikoina on tapahtunut. Tehokäyttäjä käyttää tätä tehokasta lokinmurskainta vaikkapa laskemaan omat committinsa tai etsimään että milloin jokin ominaisuus ilmestyi softaan ensimmäistä kertaa.

(Teksti julkaistu alunperin 20.9.2017 Kultaisen Tomaatin ("GT") numerossa 3/2017. Osa vuoden kestävää Vim-opastusta vivahteella Otaniemen murretta.) Koodia editoitaessa yksi IDE-härpättimien keskeisistä ominaisuuksista on funktioiden esittelyihin tai määrittelyihin hyppiminen pikanapeilla tai hiirellä klikkailemalla. Ehkäpä jopa voi listata kaikki paikat, joista funktiota X kutsutaan. Myös yleinen tekstihaku saattaa olla jotenkin kätevöitetty. Vim osaa tottahan toki nämä kaikki.

(Teksti julkaistu alunperin 13.5.2017 Kultaisen Tomaatin ("GT") numerossa 2/2017. Osa vuoden kestävää Vim-opastusta vivahteella Otaniemen murretta.) Mitään isompaa softaa ei käännetä ihan noin vaan eikä kääntäjäulinan seasta siirrytä koodiin ihan noin vaan. Vim ei ole IDE mutta komentorivillä asti ei silti tarvitse käydä aina komentamassa make ja kääntäjävirheetkin saa mapattua editoitavaan tekstiin. Sama toimii toki muuhunkin kuin kääntämiseen.

(Teksti julkaistu alunperin 13.5.2017 Kultaisen Tomaatin ("GT") numerossa 2/2017. Osa vuoden kestävää Git-opastusta vivahteella Otaniemen murretta.) Softa yleensä hajoaa sitä kehitettäessä aika ajoin eikä vikaa välttämättä löydetä ihan viimeisimmistä muutoksista. Git auttaa rikkinäisen commitin löytämisessä hyvinkin tehokkaasti kunhan vian voi testata luotettavasti.

Sivut: vanhemmat, 1, 2, (ei uudempia)