soodan sivut

arkisto

239 kirjotelmaa.

avainsanat

On jo pitkään ärsyttänyt usein paukkuvat (okei, ostan vaan halpoja) halogeenilamput tuossa katossa, sekä se että ne ovat spotteja eli osoittavat tiiviisti tasan yhteen paikkaan eikä oikein muualle. Yleisvalaistus täällä on siis kovin kelvoton, ja nyt talven hämärissä alkaa ahdistaa entistä enemmän tämä pimeys. En myöskään oikein tykkää tuosta noiden halogeenispottien kellertävästä sävystä. Yksi "energiansäästölamppu" tuossa on -- se syttyy hitaammin kuin muut ja on vähän valkoisempi mutta himmeämpi vaikka kirkkaaksi mainostettiinkin, sikakalliskin oli. Koko kattolamppu imaisee siis hatusta heittäen reilut 160 wattia. Irkissä kanavalla #elektroniikka on tullut toisinaan pohdiskeltua ledinauhavaloja ja äskettäin paloi omakin pinna lopullisesti ja piti tuhlata vähän. Katonrajassa kulkee kiva puulista johon saa ledinauhaa näppärästi päälle.

Ebaystä löytyy runsaasti haluamaani ledinauhaa, eli viiden metrin mittaista, valkoisilla ledeillä varustettua nauhaa yhteensä 600:lla 3528-kokoisella ledillä (eli 3.5x2.8 mm mitat per led). Myös 5050-kokoista löytyy, ja ne ovat kolme kertaa kirkkaampia kuin 3528:t -- niitä on kuitenkin usein vain 150 lediä viidellä metrillä eli harvemmassa ja valo jakautunee siis epätasaisemman näköisesti. 3528-kokoa on myös 300 ledillä per viisi metriä, mutta 600:sta lähtee tietenkin enemmän valoa ja tiheämmin olevat valot näyttävät aina kivemmalta kun valopisteitä ei erota toisistaan. Toisaalta jälkeenpäin kun noita ebaystä katselee niin 5050-koossa löytyisi myös 300 ledin naruja, eli 50% kirkkaampaa (300*3=900 vs. 600, kun yksi 5050 vastaa kolmea 3528:aa) vain hieman korkeampaan hintaan eli voisi päästä yhteensä halvemmalla. Toisaalta siinäkin on sitten pirun kirkkaita ledejä harvemmassa kuin tässä, ja tämäkin kirkkaus osoittautui loppujen lopuksi täsmällisen riittäväksi.

Tilasinpa siis kaksi tuollaista viiden metrin kelaa ja lisäksi kivan virtalähteen, josta aiemmin kirjoitin. Yhteishinnaksi tuli hyvin karkeasti arvioiden 70 euroa -- suhteutettuna siihen, että tästä ratkaisusta tulee yleisvalaistukseksi ihan törkeän tyylikäs ja että tavalliset tyylikkäät kattolamputkin maksavat rahaa ja niihin joutuu vaihtamaan polttimoita sitä mukaa kun palavat, on tuo aika edullinen. Kyseinen ledinauha on kätevää vajaan sentin levyistä jonka alapuolella on vieläpä valmiina tarrapinta. Asennus on ihan ylihelppoa. Nauhaa voi pätkiä muutaman sentin välein; ledit ovat kolmen kappaleen sarjassa joista jokaiselle pätkälle on 151 ohmin etuvastus.

Tulivatten postista jokseenkin viikko sitten; koulukiireiden puitteissa naputtelen nyt vasta. Viime viikon mittaan on kyllä tullut asenneltua sitä sun tätä pikkuhiljaa. Aluksi tietty tosin "asensin" nuo roikkumaan muuten vaan parin naulan varaan tuonne kattoon.

Kun johonkin pintaan liimaa asioita, pinnan kannattaa olla edes vähän puhdas liasta ym. jotta liima pysyisi kiinni pinnassa eikä liassa joka lähtee irti pinnasta. Pyyhitään siis pölyt tuolta listan päältä.

Nauhoja on siis kaksi. Kokeilin kytkeä ensimmäisen perään myös toisen, ja tuli mieleen mitata jännite koko ketjun perässä. Voi ei, yhdeksän volttia (syötän toiseen päähän 12). Nauhan resistanssi on merkittävä ja kun virtaa kulkee, putoaa myös jännite. Vedin läpällä kokeilumielessä jännitteet erikseen toisella johdolla toiselle ledinauhalle, ja kokonaisuus kirkastui hieman. Johdon kokonaisresistanssi tuottaa noin voltin jännite-eron.

Oikein mukavasti toimii. Koko nykyisen kattolampun voinee unohtaa ellei tarvitse spottivaloa jossain säätötilanteessa. Ledihässäkän valokytkin on toisaalta toistaiseksi muotoa "kytke verkkojohto kiinni pahvilaatikon liittimeen". Tuohon on tosin suunniteltu oikein mukavaa säätöä ja mopo keuli jo alkuvaiheessa -- voisi tehdä vaikka radiolla kauko-ohjattavan portaattoman säädön; saisi pari kytkintä/säädintä teipattua seinään pariin paikkaan, ehkä vaikka näppikseenkin sekä avaimenperäksi. Tästä myöhemmin kunhan ehtii säätää.

Ainoana ongelmana näissä periaatteessa on nauhan resistanssi. Ebay-myyjä speksasi 0.8 ampeeria metrille 12 voltin käyttöjännitteellä -- tämän perusteella koko 10 metrin pätkän pitäisi imaista kahdeksan ampeeria (eli vajaat sata wattia). Kokonaisuus imaisee kuitenkin "vain" vajaat viisi ampeeria eli reilu puolet speksatusta -- johtuu nimenomaan nauhan kohtuullisen suuresta resistanssista: Ohmin lain mukaan jännitehäviö on resistanssi kertaa virta, ja kun nauhaa syöttää toisesta päästä, häviää koko käyttöjänniteliuskoissa melkoisesti jännitettä, ja kun ledipätkiä ajetaan ihan suoraan pelkästään etuvastuksien kautta, on loppupää huomattavasti alkupäätä himmeämpi koska jännite on pienempi ja ledin kirkkaus on verrannollinen sen yli kulkevaan virtaan, joka taas riippuu sen yli olevasta jännitteestä.

Kiipeilin tässä vähän katonrajassa ja leikin yleismittarilla. Eihän ledien asennus voi teekkarilla jäädä siihen, että vain teipataan ledit kattoon. Viidellä metrillä on 600 lediä, jotka ovat tosiaan kolmen ledin pätkissä. Tämä tekee 200 kpl 2,5 sentin mittaista pätkää. Ketjun alkupäässä syöttöjännite on 12,5 V ja virtaa kulkee 3,0 A kun vain yksi ketju on kytkettynä. Loppupäässä jännite on pudonnut 10,75 V:iin. Loppupään viimeisen pätkän 151 ohmin vastuksen yli näkyy 1,81 voltin jännite-ero eli siinä kulkee jokseenkin 12 milliampeeria koska Ohmin laki. Jos approksimoidaan koko ketju yhdeksi resistanssiksi, on sen resistanssi vissiin sit (12.5 V - 10.75 V) / 3,0 A = ~0,59 ohmia. Ei kamalasti, mutta virtaa kulkee sen verran että jännitehäviö ja samalla kadotettu kirkkaus on aika paljon. Seuraavissa vastuksissa näkyi 1,93 ja 1.99 V.

Joku kaunis tylsä talvi-iltapäivä voisi kehitellä kivan kaavan koko ketjun virtajakaumalle ihan akateemisesta kiinnostuksesta. Toistaiseksi todettakoon, että tehot kannattaisi syöttää lediketjulle paksulla sähköjohdolla ketjun keskeltä, jolloin jännitehäviö minimoituisi. Joka pätkän kohdalla kun osa virrasta jakautuu kunkin pätkän ledeille ja vain osa siitä jatkaa eteenpäin. Myöskin eri nauhoja kannattaisi ehkä syöttää eri johdoilla. Riittää tällä hetkellä kyllä ihan täysin.

3 kommenttia

Oma kommenttisi

Mielipide tämän sivun asiasta? Kirjoita toki. Älä raapusta kuitenkaan ihan asiattomia juttuja.

Jos on yksityisempää asiaa, tarkkaa kysyttävää tai aihetta pidemmälle keskustelulle, käytä yhteydenottolomaketta kommentoinnin sijaan.

Hölmöt kommentit saatetaan moderoida pois jälkikäteen.

Nimimerkki:

Spammibottiesto: Mikä on kahden ja kahden erotus? (vastaus numeroina)