Maissitärkkelys
29.11.2006 Tagit: maissitärkkelys viritykset
Maissitärkkelys (cornstarch, cornflour) on varmaan omituisinta tavaraa mitä olen tähän mennessä tavannut. Kun siihen sekoittaa vähän vettä, syntyy valkoista nestemäistä töhnää. Kun töhnää hämmentää, se muuttuu melkein kiinteäksi, kunnes lakkaa hämmentämästä. Ikään kuin sen viskositeetti (tahmeus) muuttuisi siihen kohdistuvan liikkeen mukaan.
Töhnän ollessa jossain kipossa sitä voi sekoittaa rauhallisesti niin, että se pysyy vielä nestemäisenä, ja tuntuu samalta kuin sekoittaisi vettä. Nopeammin lusikkaa heiluttaessa se onkin sitten yhtäkkiä melkein kiinteää, sinitarran kaltaista mömmöä, ja lusikka naarmuttaa sitä!
Pintaa voi yrittää raapia vaikka lusikalla, mutta siihen jää vain pieniä jälkiä jotka sulautuvat pois miltei heti kun ei enää raavi. Jos lusikan tiputtaa kippoon, se jää pinnalle eikä uppoa heti vaan pikkuhiljaa. Yrittäessä nostaa lusikkaa pois kippo seuraa mukana. Tahmaa voi sekoittaa hitaasti sormella, jolloin sormi kastuu. Jos taas pintaa taputtaa tai lyö, sormenpäät pysyvät ihan kuivana (tai koko nyrkki, mikäli on tarpeeksi iso purkki ja paljon mömmöä). Mikäli mömmöä olisi vaikka uima-altaassa, sen pinnalla voisi juosta, mutta pysähtyessä uppoaisi eikä pääsisi pois.
Kaiutinhan tekee ääntä heiluttamalla kartiota edestakaisin. Kun tämän tärkkelysmönjän altistaa tuolle liikkeelle, tapahtuu mitä omituisimpia asioita. Mönjän sisäinen olemus herää henkiin - se ihan näyttää elävän, yök! Löysin kivan ison aikoja sitten roskiksesta dyykatun kaiutinelementin tuolta miljoonalaatikosta. Piuhat vahvistimeen, kajarin päälle elmukelmua ettei tule sotkua, töhnät kelmun päälle ja siniaaltogeneraattorisofta auki tietsikalta. Riippuen kaiutinelementistä ja töhnän paksuudesta (veden määrästä), paras taajuus on jotain parinkymmenen ja parinsadan hertsin väliltä. Kartion edestakainen liike saa tietysti tahnankin heilumaan, mikä saakin sen melkein kiinteäksi. Ensin ei näyttäisi tapahtuvan mitään, mutta sitten homma herää henkiin. Litkusta nousee pelottavan näköisiä tappeja jotka lopulta yhtyvät tai sitten ei ja koko aine muuttuu yhdeksi tai muutamaksi möykyksi. Tuota heiluvaa mömmöä voi vaikka tökkiä sormella. Se tuntuu ihan kumiselta.
Ja sitten kuvia.
Nuppien ollessa liian kaakossa töhnä yhtäkkiä pomppasi kokonaisena isona pallona kaiuttimen päältä jakkaralle. Pompatessaan se tosiaan oli kiinteähkö pallo. Pallo pomppi jakkaralla vähäsen ja sitten vollahti lätäköksi. Kaavin sen veitsellä pois takaisin kippoon. Veitsen heiluessa jakkaran ja mömmön rajapinnassa mömmö muuttui taas hetken ajaksi suht kiinteäksi, joten kaapiminen oli helppoa ja huvittavaa. Se tarrasi veitseen hetkeksi ja pysyi siinä hassuna laattana, ja sitten tipahti irti taas nestemäisenä.
Jos töhnää kaataa muovipussiin ja jättää pussin pöydälle, tahna valuu lätäkön muotoon. Jos pussia roikuttaa kädessä, tahna valuu pussin pohjalle. Kun sitä yrittää puristaa yhtäkkisesti, se tuntuu lähinnä muovailuvahalta tai sinitarralta. Spooky.
Isäni arvaili että kumma käyttäytyminen johtuu jotenkin tärkkelyksen molekyylirakenteesta, ne tärkkelysmolekyylit kun ovat aika pitkäketjuisia ja hassuhaaraisia. Jos ne vaikka ehkä heiluttaessa sotkeentuvat toisiinsa jollain tavalla... olisi kiva tietää tosi tarkasti, kerro mikäli osaat.
Suosittelen erittäin lämpimästi tähän mystiseen aineeseen tutustumista. Naurettavan helppoa tehdä ja hupia kyllä riittää.. ainakin vähäksi aikaa, no kuitenkin on hauska nähdä omin silmin. Paksu tahna on hauskinta. Hyvä suhde vedelle ja töhnälle on suurin piirtein yksi kahteen, eli tärkkelysjauhoa kaksi kertaa enemmän kuin vettä. Töki jauhoon vettä vähän kerrallaan samalla hitaasti sekoittaen, kunnes jauhoa ei enää näy. Mitä pienempi osa tahnasta on vettä, sitä äkimmin se "kiinteytyy". Kannattaa varoa paakkuja, jotka saavat töhnän epätasaiseksi, kuten itselläni kävi kun tein oikein ison erän.
Ellei ole kaiutinelementtiä, niin vaikka legoista (kai nyt jokaisella niitä on kotona?) voi rakennella jonkinnäköisen täristimen, kunhan lego-osista löytyy moottorikin. Vaikkei olisi, niin kannattaa tehdä vähän töhnää kummiski, ilmankin tärinää riittää pelleilemisen aihetta hetkeksi. Kannattaa kuitenkin pysyä kaukana olkkarin hienoista matoista (jos tätä imeytyy johonkin, niin ei kyllä varmasti lähde irti) ja pelleillä vaikka keittiön pöydällä. Ellei pöytä ole mukavan sileäpintainen, kannattaa ottaa alle eilisen sanomalehteä tms. ettei mömmö imeytyisi mihinkään tärkeään.
Videota kuvasin tietysti myös. Kamera ottaa kuvia hassuun tahtiin ja kaiutin näyttää liikkuvan hitaasti, mutta oikeasti se kyllä pomppii aika nopsaan. Jos olisi jokin parempi systeemi hassun kaiuttimen tilalla, voisi saada PALJON mielenkiintoisempia muotoja aikaiseksi. Riippuu tosiaan aika paljon äänen taajuudesta, kaiuttimen (tai mikä lie täristin onkaan) muodosta, töhnän laadusta ja määrästä, pinnan tasaisuudesta ja muustakin.
Maissitärkkelystä löytyy varmasti joka ruokakaupasta ja ehkäpä keittiön kaapistakin. Otin videota sekoittelustakin mutta totesin että se on ihan tylsä. Itse sotkeminen on hauskempaa, eli keittiöön siitä.
Youtubesta löytyy monta videota asiasta hakemalla vaikka cornstarch-sanalla. Mömmön päällä voi tosiaan vaikka juosta. Myös googlettamallakin löytää lisää. (esim. "electroslime", tesladownunderin video - on muuten muutenkin hyvä saitti, 4hv.orgin threadi, ja toinenkin)
43 kommenttia
Oma kommenttisi
Mielipide tämän sivun asiasta? Kirjoita toki. Älä raapusta kuitenkaan ihan asiattomia juttuja.
Jos on yksityisempää asiaa, tarkkaa kysyttävää tai aihetta pidemmälle keskustelulle, käytä yhteydenottolomaketta kommentoinnin sijaan.
Hölmöt kommentit saatetaan moderoida pois jälkikäteen.
Vois melkeen ittekin kokeilla...
tai sit maissitärkkelys ja alkoholi :P
http://koodaa.mine.nu/a/mommo_naama.jpg
_____
()[ ":" ]()
Saattaa olla, mutta ite kokeissani huomasin että ainakin osasyy voisi olla että litkusta lähtee vesi livohkaan, kun sitä pamauttaa tai puristaa. Tipasta litkua saa pysyvästi kovan kun sitä puristaa pitkään -> vesi lähtee pois.