soodan sivut

äh

Kesäkuun alkupäivät on mitä ilmeisimmin liian myöhäinen hetki saada käsiinsä ilmastointilaite. Tämä selvisi viime kesänä, kun klikkasin internetsin ihmemaailmasta ilmeisesti varaston viimeisen hökötyksen mallista, joka olisi edes jossain määrin kiva. Kuriiripalvelu "yllätti" ja sai murjottua paketin hajalle tai varmaan jonkun työntekijän taskuun, ainakaan omalle ovelle eivät sitä tuoneet, minkä takia piti pyydellä rahat takaisin ja hakea lähimmästä rautakaupasta satunnaisbrändätty kiinatuote A007G-09C.

Vailla mittalaitteita mistään on tietty vaikea edes sanoa, tekeekö tuote mitä lupaa. Jossain välissä voisi edes mitata sen töpselistä ryystämän tehon. Brittiläiset termoyksiköt ovat mitä sattuu.

mikämikä

Tämmönen halvin siirrettävä yksiletkuinen lämmönvaihdin on niin törkeän kehno peli, että myynti pitäisi olla kielletty. Kohta kaksi kesää käyttäneenä täytyy todeta, että kai se kuitenkin toimii. Kylmentävä ilmastointilaitehan toimii kai jotakuinkin samalla periaatteella kuin vaikka jääkaappi. Lämpöä siirretään kylmäaineella paikasta toiseen siten, että kylmäaine kulkee letkuissa ja vaihtaa olomuotoaan. Olomuodon vaihtaminen sitoo energiaa (ja ylipäänsä aineen kylmeneminen ja lämpeneminen, mutta vähemmän). Lämpöenergiaa voi tälleen ravistella sisältä ulos siten, että jotenkin autetaan se lämpö kylmäaineeseen, siirretään aine lähemmäs ulkoilmaa, ja autetaan se lämpö aineesta ulos.

Kone imee sisäänsä ilmaa kahdesta aukosta ja pursottaa ilmaa ulos toisesta kahdesta aukosta. Yksi sisään-ulos-piireistä työntää ilmaa kylmenevän höyrystimen läpi. Näin ilma asunnossa kylmenee. Kun kylmäaine höyrystyy putkistossa sitoen energiaa ympäristöstään, niin se hetken matkaa jatkettuaan muuntuu nesteeksi lauhduttimen puolella, missä energia vapautuu. Kylmäaine pakotetaan tähän kiertoon kompressorilla, jonka toinen merkittävä tarkoitus on luovuttaa epämiellyttävää surinaa ympäristöönsä.

Useimmat siirrettävät ilmastointilaitteet asennetaan viskaamalla yksi ainoa letku ulos asunnon ikkunasta. Tämä liitos mielellään sitten tiivistetään jotenkin niin, että kuuma ilma ei pääse takaisin sisään. Kuumasta letkusta kulkee tuo lauhduttimen läpi pursotettu ilma, joka imetään sisätiloista. Samoista sisätiloista koneen välittömästä läheisyydestä imetään ilma myös sen höyrystimen läpi, mistä autuas viilentynyt ilma asentuu koneen käyttäjän välittömään läheisyyteen.

Kirchoffin virtalakia ilman liikkumiseen soveltaen voidaan päätellä, että jostainhan sitä ilmaa on tultava takaisin korvaamaan se aine, jota kuumaletkusta poistuu. Tämmöisen koneen yksi haittapuoli onkin se, että asuntoon muodostuu tyypillisesti voimakas alipaine jos kone on asennettu tarpeeksi tiiviisti niin, että korvausilma ehkä tulee jostain satunnaisista reijistä ja liian pienistä korvausilma-aukoista ikkunoiden kyljissä tai ikävämmässä tilanteessa poistoilmaventtiilistä naapurin ruuankäryjen kanssa jos talon ilmanvaihto on muuten vähän lussu. Lisäksi korvausilmaventtiilit tuskin tarjoavat ulkoaurinkoista ilmaa ihan suoraan koneen lauhdutinpiirin ottopuolelle, eli koneen jo jäähdyttämää ilmaa poistuu huitsin pois sen sijaan, että ihminen saisi oleskella täydessä viileydessä.

Masiinan toimintaperiaate köyhänä havainnekuvana:

                            ikkuna
                              |
                  kone        |
             xxxxxxxxxxxxxx   |
             x            x   | kuuma
             x            x   | poisto
 viileää <---.---      ===.===.===>
             x  -      =  x   |
             x  =~~~~~~=  x   |
  lämmin     x  =      -  x   |
sisäilma >===.===      ---.-- |
             x            x - |
             xxxxxxxxxxxxxx - |
                            - |
                  sisäilma >- |

Ohuet viivat kuvastavat viileämpää ilmaa kuin kaksoisviivat. Kylmäaineen kiertoa kuvastaa tuo aaltoviiva.

Tämmöiseksi se masiina ehkä kannattaisi kehitellä:

                              |
                              |
                              |
             xxxxxxxxxxxxxx   |
             x            x   | kuuma
             x            x   | poisto
 viileää <---.---      ===.===.===>
             x  -      =  x   |
             x  =~~~~~~=  x   | ulkoilma
  lämmin     x  =      -  x   | sisään
sisäilma >===.===      ---.---.---<
             x            x   |
             xxxxxxxxxxxxxx   |
                              |

asiaan

Kun on kehno hökötys jumpattu kaupasta, niin asymptoottinen suunnitelma josta osa on jo suoritettu viime kesänä:

• Ikkuna tiiviiksi
• Tiivis poistoilmaletku
• Tiivis korvausilmaletku
• Tiivimmät letkuliitokset ja muut
• Parempi kylmäilman suuntausventtiili

Kai tuollaista reiden paksuista joustavaa putkea voi letkuksi kutsua.

openscad

Tuo softa jolla on aiemminkin tullut joitain pikkukappaleita valmistettua kantaa mainoslausetta "The Programmers Solid 3D CAD Modeller" eli sopii meikäläiselle. Kyseessä on kuvauskieli, jolla kiinteitä simppeleitä kappaleita summaillaan ja leikataan monimutkaisemman kappaleen aikaansaamiseksi sekä softa, joka syö tuota kieltä ja pursottaa ulos mallia vastaavan kolmiomallin.

Ihan lempisofta tavallaan, mutta oikeesti ei. Yhtään kinkkisempiin käikäleisiin käyttäisin jotain oikeaa cad-softaa, joka osaisi esim. constraintteja jotenkin enemmän sisäänrakennetulla menetelmällä. Openscadin kanssa pitää olla aina kauheen tarkkana.

Lopulta kuitenkin aina sitä hykertelee, että tämmöinen "funktionaalinen" kuvauskieli on kovin kaunis.

ikkunapaneeli

Ensinnäkin tuo poistoputki piti saada johdettua tiiviisti ikkunasta. Koneen muokkaaminen kaksiputkiseksi kävi kiinnostamaan. Jos ilmastointikoneen suunnittelu on tehty täysin kehnon yksiletkuisen konstruktion ehdoilla, niin lämmintä ulkoilmaa tuomalla viileän sisäilman sijaan ongelmatapaus joutunee tekemään enemmän töitä. Ei liene täällä pohjolan ilmastossa kuitenkaan merkittävä harmi.

Ekana puukotin ns. XPS-paneelista ("extruded polystyrene", muovivaahtoa) eli kotoisammin Finnfoam-eristelevystä ikkunan muotoisen palan. Tähän paneeliin sopiva reikä ja siitä letku ulos. Nyt on melkein tiivistä. Alunperin prototyyppi oli ikkunan karmeihin mahtuva viinilaatikon ohut puukansi telkeämään letku paikoilleen. Alkon roskapinosta saa parhaat rakennusmateriaalit.

poistoilmaletku

Ikkunapaneelin reiässä oli kesän verran 160 mm reikä sopivalle hankalalle jatkopalaletkulle (muutoin samanlainen kuin tuo luokaton piakkoin haukuttu 125-millinen). Sateen sattuessa näitä ei kehdannut pitää paikoillaan, ja letkujen toistuva venkslaaminen alkoi saada letkujen päät pilalle. Poistoputken päässä on kaulus, jolla se selkeästi saadaan kiinni johonkin. Ohjekirjoja ei kukaan lue, mutta tiedän, että siinä ei mainittu kauluksesta sanaakaan.

Letku kaulukseen, kaulus sovittimeen, sovitin ikkunalevyyn

Kauluksessa on muutama tuollainen lukituskieli, tyyliin ovilukkosalpa. Niitä kohti täytyy jättää vastakeputkenpätkään jotkut syvennykset, ja mielellään reiät jotta osat saa painettua toisistaan sormilla irti.

Openscadin näkemys kalikasta ja vastakappaleesta, alimpana lukitusreiät

csg-räjähdys

Noista muutamasta reiästä tulikin aika jännä kaninkolo. Esikatselutilan näkymä jotenkin normalisoi nämä reiät, jotka kukin muodostetaan poistamalla sylinterikuoresta sopivan paksuinen sektori eli pitsasiivu.

Dokumentoin tilanteen itselleni talteen. Pitäisi kai lukea tuo jossain mainittu paperi aiheesta, ja ilmeisesti jokunen muukin saman tyypin tutkimuksista kun vaikuttavat aika kiinnostavilta.

Asiaan. Tässä jonkinlainen csg-rakenne ennen Openscadin normalisointia:

((cylinder6 - cylinder8) -
(((cylinder14 * (cube19 * cube22)) +
(cylinder26 * (cube31 * cube34))) +
((cylinder39 * (cube44 * cube47)) +
(cylinder51 * (cube56 * cube59)))))

Ja tässä vaivaiset puoli siitä, mitä normalisoinnin jälkeen saadaan:

((((((((cylinder6 - cylinder8) - cylinder14) - cylinder26) - cylinder39) - cylinder51) +
((((((cylinder6 - cylinder8) - cube19) - cylinder26) - cylinder39) - cylinder51) +
(((((cylinder6 - cylinder8) - cube22) - cylinder26) - cylinder39) - cylinder51))) +
(((((((cylinder6 - cylinder8) - cylinder14) - cube31) - cylinder39) - cylinder51) +
((((((cylinder6 - cylinder8) - cube19) - cube31) - cylinder39) - cylinder51) +
(((((cylinder6 - cylinder8) - cube22) - cube31) - cylinder39) - cylinder51))) +
((((((cylinder6 - cylinder8) - cylinder14) - cube34) - cylinder39) - cylinder51) +
((((((cylinder6 - cylinder8) - cube19) - cube34) - cylinder39) - cylinder51) +
(((((cylinder6 - cylinder8) - cube22) - cube34) - cylinder39) - cylinder51))))) +
((((((((cylinder6 - cylinder8) - cylinder14) - cylinder26) - cube44) - cylinder51) +
((((((cylinder6 - cylinder8) - cube19) - cylinder26) - cube44) - cylinder51) +
(((((cylinder6 - cylinder8) - cube22) - cylinder26) - cube44) - cylinder51))) +
(((((((cylinder6 - cylinder8) - cylinder14) - cube31) - cube44) - cylinder51) +
((((((cylinder6 - cylinder8) - cube19) - cube31) - cube44) - cylinder51) +
(((((cylinder6 - cylinder8) - cube22) - cube31) - cube44) - cylinder51))) +
((((((cylinder6 - cylinder8) - cylinder14) - cube34) - cube44) - cylinder51) +
((((((cylinder6 - cylinder8) - cube19) - cube34) - cube44) - cylinder51) +
(((((cylinder6 - cylinder8) - cube22) - cube34) - cube44) - cylinder51))))) +
(((((((cylinder6 - cylinder8) - cylinder14) - cylinder26) - cube47) - cylinder51) +
((((((cylinder6 - cylinder8) - cube19) - cylinder26) - cube47) - cylinder51) +
(((((cylinder6 - cylinder8) - cube22) - cylinder26) - cube47) - cylinder51))) +
(((((((cylinder6 - cylinder8) - cylinder14) - cube31) - cube47) - cylinder51) +
((((((cylinder6 - cylinder8) - cube19) - cube31) - cube47) - cylinder51) +
(((((cylinder6 - cylinder8) - cube22) - cube31) - cube47) - cylinder51))) +
((((((cylinder6 - cylinder8) - cylinder14) - cube34) - cube47) - cylinder51) +
((((((cylinder6 - cylinder8) - cube19) - cube34) - cube47) - cylinder51) +
(((((cylinder6 - cylinder8) - cube22) - cube34) - cube47) - cylinder51)))))))

Manuaalin FAQ tietysti mainitsee tämän tilanteen vähän väheksyen sitä, että miten kehnosti hommassa käy. Ilmeisesti kappaleiden erotuksia määritellessä pitäisi välttää leikkauksia. Tuo sylinterikuoresta vähennettävä pitsaviipale on nimenomaan sylinterin ja kahden kuution leikkaus. Leikkausoperaatiot eivät piirry, joten ne redusoidaan holtittomaan määrään eri kombinaatioita, kuten normalisoinnin tuloksena näkyy. Esimerkin voi lukea tuolta FAQ:sta.

Operaatioiden määrä ei sinänsä ole mitenkään holtiton tässä tapauksessa (joitain tuhansia) ja niistä saatava piirtojono on vain joitain satoja pitkä, mutta kun pelle Openscad piirtää edelleen verteksi kerrallaan pitkästä keskustelusta huolimatta niin manuska huomauttaa "tästä voi tulla vähän hidasta, varsinkin vanhalla hitaalla GPU:lla" paitsi että hitaus johtuu holtittomasta CPU-overheadista eikä GPU:n vauhdista.

No ongelma korjataan silleen, että tuo unionioperaatio rendataan etukäteen kolmioiksi sen sijaan, että sitä käyttäisi puhtaana csg:nä loppuun saakka. Nyt ei olekaan mitään laajennettavaa normalisointiin ja objektipuun kompleksisuus pysyy hallinnassa.

ulkoilmapuoli

Putken toiselle puolelle tarvitaan vielä jokin ritilä pitämään sadetta. Eri puolille ikkunasovitelevyä sopii kätevästi eri kalikat, kun ne suunnittelee asettumaan sisäkkäin. Ritiläkomponenttia ei ole vielä olemassa, mutta putkenpääsovitinasian suunnittelemisen voi aloittaa aavistuksen pienemmällä putkenpätkällä, joka sopii tuonne sisäpinnalle. Samasta myöhemmin, kun ei nyt ole kuvia. Näiden kahden osan luotettava kiinnitys toisiinsa piti onnistua kameraobjektiivin vastavalosuojasta inspiroidulla jutskalla. Suunnittelin vähän uria ja pari liian pientä lukitustappia, joiden pitäisi loksahtaa kohdilleen. Seuraavaan vähän isompaa ettei ole niin tarkkaa printtailla 0.3 millimetrin kerrospaksuudella. Havainnekuva poikkileikkauksesta (ei juurikaan mittakaavassa):

       || xx
    /=====xx
~~~~~ ----xx
       || xx
       || xx
       || xx
       || xx
~~~~~ ----xx
    \=====xx
       || xx

~ letku
= letkun pään laippa
- saderitilän tukituubi laipan sisään
| ikkunasovitinlevy
x saderitilä, liimataan tukituubiin

korvausilmaletku

Se kuumailmaputkea vastaava lauhdutintuloilma-aukko piti saada hakemaan happensa ikkunan ikävämmältä puolelta. Järkeilin sovitinlevyyn toisen reiän kuumailman alapuolelle kun kuuma kai kulkee ylöspäin. Siitä letku oikean venttiilin viereen. Ehkä reiät ovat liiankin lähellä toisiaan, mutta kai tuohon jonkun patentin tekee ja ottaa tilanteen huomioon suuntaamalla ne sadeventtiilit eri suuntiin tai veistää paremman levyn.

Ikkunaan tulevan levyn takana on muuten hyttysverkkoa, niin ei ole tarvinnut vielä huomioida suodattimia. Täytyy tutkia, miten nafti homma niistä saderitilöistä tulisi sen kanssa. Irti sen verkon voi varmaan repiä tarroistaan mutta reunat vahingoittunevat väkivallasta.

Venttiili koneen kyljessä on kätevän neliömuotoinen, eli siihen sai viriteltyä pahvilevystä melko tiiviin sovittimen. Pahvilaatikon puolikkaaseen ilmastointiletkulaippa-asia (lvi-alan ammattitermistöä) kiinni ja ilman kulku suunnilleen sopivasti on taattu.

Tuloilmaletku oli ensimmäisen kesän jotain hankalan kertakäyttöisen oloista alumiinihaitarituubia. Kaupasta tuli kasaan taitettuna, ja auki vedettyään se ei tahdo mennä enää kasaan. Mikä inhottavinta, tuubi jätti mustia jälkiä joka paikkaan mihin se koski. Ei hyväksyttävää kotiympäristössä. Oli vähän ohuenlainenkin 125 mm, kun poistoletkun paksuus oli 152 mm luokkaa.

Ei optimi haitari. Taustalla sitä finnfoamia (ja hillottua metronäyttöä).

Klikkailin lähikauppojen tarjonnan läpi ja löytyi joku sopiva kierteisen rautalangan ja lasten uima-altaan hajuisen ohuen pvc-tuubin yhdistelmä. Erikoisena yhteensattumana tämänkin ulkomitta oli 152 mm.

Alumiinituubiin sopiva lähtökaulus oli löytynyt samasta kaupasta tuubin kanssa. Kai tuo 125 mm on jokin standardimitta. Lerppuun haisevaan letkuun ei ollut tarjolla vastaavaa. Siis sellaisenkin sai valmistaa vaikka muovista tulostelemalla. Sain jumpata aivoja kierteen kanssa, kun openscadin builtin-primitiiveillä ei onnistu. Ekstruudailuoperaattorit menevät jojoon yhtään korkkiruuvia tiukemmassa kierteessä.

Pienellä ajattelulla onnistuu poikkileikkauksen venyttäminen ja samalla pyöräyttäminen kierteelle. Arvoin takaraivosta ruuveja katseltuani tasakylkisen puolisuunnikkaan. Poikkileikkaushavainnekuva seuraa. Kierre etenee vaakatasossa, yläviiva on laipan runko, katkaistut tötteröt kierteen poikkileikkausta, alempi viiva on putken runkoa ja plussamerkki kuvastaa sitä letkun sisäistä rautalankaa joka kierteiden väliin survotaan.

-----------------------------------
 ______       ______       ______
\      /  +  \      /  +  \      /
 \____/  ~~~  \____/  ~~~  \____/
~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~

Se kierre onnistuu yhden parametrin perusteella tälläisten pisteiden määrittämänä x-akselin suuntaisesti:

x(a) = a / 360 * lead
y(a) = r * cos(a)
z(a) = r * sin(a)

missä lead on vähän kuin pitch mutta siis matka, jonka tässä kierre kulkee yhdessä silmukassa x-akselia pitkin.

Kun tälläisen kierteen ympärille puetaan joku poikkileikkaus, niin piirrettävät pinnat (joina openscad haluaa tälläisen omakeksimän kappaleen) ovat:

1. alkupääty, jonka verteksien kiertosuunta on sanotaan vaikka myötäpäivään, koska Openscad speksaa niin.
2. ei suinkaan poikkileikkauspinnat, vaan pinnat, jotka yhdistävät ne verteksit, jotka poikkileikkauksesta syntyviin "renkaisiin" muodostuu.
3. loppupääty, jonka verteksien kiertosuunta on toisin päin kuin alussa, koska vastakkainen pinta on näkyvillä.

Jos tälläisestä tekisi ison mallin rautalangasta tai kanaverkosta vääntäen, niin poikkileikkauspinnat jäisivät mallin sisään ja niiden päälle asennettaisiin joku kangas. Triviaalitapauksena voi kuvitella, millainen kappale syntyy, kun kaksi poikkileikkauspintaa eli kummatkin päädyt yhdistetään siten, että "vastinverteksit" yhdistetään toisiinsa. Näitä sitten toistetaan, paitsi että väliin jääviä pintoja ei kannata muodostaa. Kierrettä pitkin kulkevaa poikkipintaa pitää toki pyöräyttää kohtisuoraksi itse kierteeseen. Ajatusesimerkkinä voi käyttää vaikka jotain torusta ja miettiä miten se on ympyrä integraalattuna toiselle ympyrälle.

Jollain älyhäiriöllä sain muka putkelle sopivat kierteet ensin liian lättänäksi minkä tajusin vasta fyysisestä printistä. Softan kanssa kuluu vain aikaa ja efforttia jos pitää korjailla; tästä jäi ylimääräinen kalikkakin.

Versiot väärä ja riittävä

Puolisuunnikasmuodolla tuskin on tässä sovelluksessa merkittävää vaikutusta mihinkään turhan nippelitunkkaamisen tyydyttämisen ja kierretoiminnallisuuden yleiskäyttöisyyden lisäksi, paitsi että printtiä siivuttaessa ("slice") havaitsin ominaisuuden, joka emergoitui suunnittelematta. 3D-tulostushan tälläisella kerrostusmenetelmällä on oikeasti paksua (tai ainakin paksumpaa kuin mustetta paperille -ohutta) 2D-tulostusta päällekkäin. Geometria diskretoituu mm. kerrospaksuuteen. Jos ruuvikierre olisi tasainen, niin siihen muodostuisi askelia estämään letkun kiertyminen; nyt kerrosten reunat ovat vinottain. En tiiä, onko tuolla väliä kun mittakaava on niin eri luokkaa kuin letkun halkaisija, mutta onpahan taas hifisteltävä yksityiskohta.

Lienee parempi etteivät kerrosaskeleet ole kohtisuorassa

Kierrerautalankaan perustuva rakenne löysässä letkussa kiertyy tähän aika siististi ja tanakasti, kunhan langan kärjen vääntää mutkalle ettei se tartu mihinkään. Seuraavaan kierteiseen kalikkaan muuten laitoin vähemmän askelmaisen päädyn tuohon kierteen alkukohtaan, ettei joustava muoviletku tartu kiertäessä siihen.

Putkisto rakkineen päässä

saman toinen pää

No nyt on kuvassa myös se sateenpitokomponentin yhdysrengas. Tein suunnilleen samanlaisen osan kuin tuo poistoletkun päävastine, paitsi että kierteillä eikä niillä lukitushampailla, ja lukitusasia on kookkaampi. Aika näyttää, harmittaako joskus myöhemmin, että tästä ei saa letkua irti ihan yhtä iisisti ainakaan irrottamatta letkunpääkaulusta ikkunapaneelista.

Ikkunapuolen pää tuloletkussa

Ja ikkunan puoli toistaiseksi

Mitenkään esteettinenhän tämä viritelmä ei ole ollenkaan, mutta kivempi lämpötila pitää aivot toiminnassa. Yleensä oma pää menee pois päältä kun on jotain 25 celsiusta tai yli. Arvaan, että ilmankuivausvaikutuskin on omalta osaltaan hyvin hyödyllinen. Tää vehje kai haihduttaa kondenssivedet tuohon poistoilmaan, kun ei ole tarvinnut kerätä niitä erillisestä lähdöstä.

kylmäilman suunta

Se putkistossa suhiseva ilma suhisee ja pitää möykkää, ja survotaan menemään siellä putkistossa tuulettimen/tuulettimien voimalla. Tuuletinmoottori itsekin tuottaa aikamoista häiriöääntä. Kuvittelisin, että tässä nuo kaksi eri ilmankiertopiiriä toimivat samalla moottorilla, kuten ilmeisesti on tapana halpisvehkeissä. Kylmän ilman suuntaa voi säätää pystysuunnassa ritilää sormeillen, muttei vaakasuunnassa. Puhaltimen muodon ansiosta kylmä ilma liikahtaa laittesta ei suinkaan suoraan eteenpäin vaan noin 45 asteen kulmassa pintaan nähden, mikä tuo hauskat haasteensa laitteen sijoitteluun ahtaaseen nurkkaan. Tuohon kylmälähtöaukon ympärille pitää joskus kikkailla joku mutkaputkenpätkä suuntaamaan ilma sinne, mihin sen haluan. Sitten koko laitetta ei tarvitse pyöritellä ja sohia letkuja taas miten sattuu, vaan riittäisi nysvätä säädettävää ritilää.

lopuksi

Työnsin 3D-mallit githubiin. Jos päivittyy niin päivittyy.

• Q: eiks tuollainen siirrettävä pömpeli ole kauhean huono ja ois parempi asentaa sellainen aikuisten ilmalämpöpumppu? A: no itseasiassa joo, mutta kerrostalo ja pieni parveke.
• Q: entä jos hankkisi tilalle paremman hökötyksen, joka on valmiiksi kaksiputkinen ja paremmalla hyötysuhteella ja kaikkea? A: no tää on tehty jo, ja kun en voi mitata parempaa varsinkaan etukäteen, niin ei nappaa.
• Q: kuumapoistoletku näyttää ohutkuoriselta, eikö se kuumene pinnasta ja haihduta lämpöä ympäristöönsä? A: no itseasiassa joo, ja ois tarkotus vuorata se vaikka kuplamuovilla tms. eristysmateriaalilla.