Muutamat DIY-henkiset projektit tarvitsevat enemmän puuntyöstötyökaluja kuin mitä omistan, eikä aina viitsi ja kykene lähteä kotoa jonnekin muualle pajalle. Täytyy siis hommata lisää vehkeitä. Vanhempien varastosta löytyi muutamia muinaismuistoja, jotka ihan teroittamalla varmaan tulisivat kuntoon, mutta poistetaan nyt pahimmat ruostetahrat ensin.
Joitakin pieniä ja ei niin pieniä mittatilauskalusteita tarvitsisin, värkkääminen on mukavaa puuhaa, ja puu on mainio materiaali. Tykkäsin jo koulussa teknisen tunneista ja välillä harmittaa kun ei näin aikuisena ole kellarissa kaikkia niitä työkaluja ja koneita (vielä). No mutta hyvällä sahalla, taltalla ja höylällä tekee jo kaikenlaista kunhan puutavara ei ole kaamean kieroa.
Pyysin isää etsimään josko varastossa olisi puuseppä-vaarin perintötyökaluja. Löytyi muutama varsin huonokuntoinen vain kun useimmat ovat saaneet uuden kodin aikaa sitten. Kaadoin lisäksi muutaman satasen työkaverin suosittelemaan saksalaiseen kauppaan ja myöhemmin varmaan saa ostaa vähän lisää kivaa kun keksii mitä jäi puuttumaan. Kympin postikulut monen kilon paketista ei vaikuta pahalta, varsinkin kun vehkeet vaikuttavat tuolla halvemmilta kuin kotimaassa ja myytävistä jutuista kerrotaan tarkkaan mistä on kyse.
Pari hiontakiveä on pöytälaatikossa mutta varsinaiseen teroitukseen ~1000grit puuttuu. Sen ollessa vielä postin hallussa voidaan vilkaista näitä muinaisesineitä tarkemmin. Kun hankalat sähkötyökalut jätti vanhempien pihaan, jäi seuraavat kerrostaloasunnossa ehkä käyttökelpoiset vehkeet (sori etukäteen kolinasta, naapurit):
- 12-millinen taltta, varren kanssa aika pitkäkin, ja nätit on ruostetahrat
- Metallinen ~22 senttiä pitkä käsihöylä ~51 mm terällä, ruosteessa sieltä täältä, liekö silityshöylä tyyppiä "Stanley #4"
- Puurunkoinen about saman mittainen höylä
- Messinkinen siklihöylä
- Joku raaputin - puinen keppi jonka päässä pieni terä
Isommat hyvät höylät ovat uutena tolkuttoman kalliita, joten jos ei näistä tule kalua niin etsin jostain käytetyn. Kirpputoreja (tai ebaytä) kiertelemällä toki löytäisi varmaan ennen pitkää kaiken tarpeellisen muutenkin. Ja ennen oli vieläpä kunnollista, nykyhalpistyökalut ovat käyriä ja juustometallia. Uusi teräkin kustantaa kunnon kaupassa lukuisia kymppejä.
Kun kaikki rautaosat olivat ei nyt täysin ruosteen peitossa mutta laikukkaita, niin purin palasiksi ja laitoin sitruunahappoliuokseen lillumaan. Etikkakin voisi toimia hyvin, mutta sitä olisi pitänyt hakea kaupasta asti. Eri menetelmiä googlautuu helpolla, ja kaikenlaiset hapot selvästi reagoivat rautaoksidin kanssa.
Ruostehan ei ole kemiallisesti vain yhtä ainetta mutta rauta(III)oksidilla voidaan approksimoida, ja sitruunahapon kanssa reagoi näin:
C6H8O7 + Fe2O3 → 2 FeO + 6 CO + 2 H2O + 2 H2
Kaasujen takia kannattaa puuhata hyvin ilmastoidussa tilassa. Vein parvekkeelle. Haisee pahalle.
Pihistelin vain reilun desin sitruunahappokiteitä noin kuuteen litraan vettä eli tuli tosi laihaa (~1.7%, siellä täällä suositellaan jopa ~10%), mutta silti mm. alkoi kuplia heti. Laitoin lillumaan iltakuuden kieppeillä ja sekoittelin vielä illemmalla. Terät pystyyn lojumaan siten, että nestettä on molemmin puolin jne. Rautakin muuten reagoi sitruunahapon kanssa lopulta jos liuos on kovin vahva mutta näissä olosuhteissa sillä ei liene väliä.
16 tunnin päästä seuraavana päivänä tarkastin tilanteen. Aamukympiltä parvekkeelle slaavikyykkyyn, kumihanskat käteen ja rapsuttelemaan vanhalla hammasharjalla. Vain osa osista saa rapsutusta, sillä pinnasta irtoaa mustaa möhnää joka sotkee nesteen läpinäkymättömäksi eikä käsikopelolla löydä ihan jokaista ruuvia. Huuhtelemiseen olisikin kannattanut varata joku toinen puhdas vesiastia. Musta möhnä saattaapi olla sitä rauta(II)oksidia (FeO) jota prosessissa syntyy.
Toistin harjalla rapsuttelun taas neljän tunnin päästä jolloin isoimmat klöntit kuplivat vieläkin. Musta möyhö ehti laskeutua pohjalle. Kun osat ottaa ensin ulos astiasta ennen harjailua, niin niitä ei tarvitse etsiä. Valtaosa suurista ruostetäplistä on tiessään. Tavoite saavutettu?
Seuraavaksi osat saivat huuhtoutua juoksevan veden alla jälleen hammasharjan kera. Vedestä ilmaan vieminen ruostuttaa raudan äkkiä, jotenka siirsin osat hellalle kuivumaan. Yhden metalliseen höylään kuuluvan osan kanssa kävi hassusti, sillä unohdin sen olevan maalattu muutamasta pinnasta. No maalihan otti ja kärventyi, kun katsoin hetken muualle. Rauta lämpenee paljon vesikattilaa nopeammin.
Osien kuivuttua ja jäähdyttyä rapsuttelin vielä karkealla teräsvillalla (paketti sanoo "karkeus 3") ja sotkin ne WD-40:llä ja jätin olemaan seuraavalle päivälle, sillä parvekkeella on tukalan kuuma eikä viitsinyt enempää. Kun vielä WD-40:t pyyhkii pois, niin voidaan tarkastella vehkeitä tarkemmin. Pahimmat ruosteet lähtivät irti. Osasta terästä ei oikein tiedä onko ruosteen tekemiä tuhoja vai oliko alunperin näin kuhmuraista pintaa.
Havaitaan, että metallisen silityshöylän valmistaja on WS Tools Birmingham, joku mystinen muinainen. "WS Birmingham England" lukee rungossa, ja terä sanoo "Sheffield WS cast steel". Puuhöylän murtoterässä sanotaan että on Spear & Jacksonilta kotoisin. Leikkuuterät vaikuttaisivat olevan kahdesta eri laadusta yhdistettyjä ja kulmaksi arvioidaan tavallinen 45 astetta.
Löytyy myös ah miten söpö minikokoinen nokkahöylä. Tämä lienee "Stanley #75". Todnäk perintöä äidin puolelta ukilta, koska sieltä on myös pino poranteriä ja muuta mukavaa jotka hamstrasin aiemmin ja tämäkin on istunut laatikossa aika pitkään. Ruosteeton mutta kaipaa teroitusta.
Tajusin vielä etteivät nämä höylät kovin kummoisia ole isomman skaalan puupuuhaamiseen: pidemmän pinnan oikaisemiseen tulisi käyttää pidempää höylääkin, jollainen kannattaa ehkä joskus hommata jostakin. Olispa höyläpenkkikin. Ehkä tuosta keittiön saarekepöydästä saa liimapuristimilla improvisoitua.
Olispa omakotitalo, säätökellari ja puuseppäammatti. Käsin värkkääminen on terapeuttista. Niin on kyllä puutarhurointikin. Lämpimällä parvekkeella näyttää vihreältä, toivottavasti pian myös punaiselta:
1 kommentti
- idvelkka 07.11.2020 10:59Hieno homma!
Oma kommenttisi
Mielipide tämän sivun asiasta? Kirjoita toki. Älä raapusta kuitenkaan ihan asiattomia juttuja.
Jos on yksityisempää asiaa, tarkkaa kysyttävää tai aihetta pidemmälle keskustelulle, käytä yhteydenottolomaketta kommentoinnin sijaan.
Hölmöt kommentit saatetaan moderoida pois jälkikäteen.