soodan sivut

Satoa ja tarkastelua

Otetaan vertailuksi kaksi saman lajikkeen edustajaa. Ihan parvekkeen ikkunalaudalla oleva Bonda ma Jacques satoaa kivemmin kuin serkkunsa seinämmällä. Voi johtua varjommasta tai erilaisesta ulkona vietetystä ajasta tai ihan muuten vaan erilaisesta kasvusta kun ovat yksilöitä eivätkä klooneja. Aurinkoisemmassa on harvemmat ja vaaleammat lehdet, pulleammat ja kypsemmät marjat ja tiheämpi rakenne. En muista kumpi on viettänyt pihalla pidemmän aikaa; täytyy kaivaa muistiinpanoja.

Molemmissa on sentään jotakuinkin joka lehtihangasta haarautuvia useita chilejä. Kaikilla pensailla näin ei ole. Lemon Droppia olisi pitänyt ehkä lannoittaa jotenkin ihan eri lailla, kun siitä tuli kovin harvahedelmäinen suhteessa lehtimassan määrään. Kukkanuppuja putoili varmaan satamäärin, enkä viitsinyt tehdä asialle mitään.

Isompi Sugar Rush -pensas tuotti oransseja chilejä. Aiemmin kukkinut ja pienemmäksi jäänyt tekee punaisia joita kypsyi kokonaiset neljä kappaletta. Poikkeuksena tämä ei oleskellut parvekkeella.

Parvekesatoa tuli viisi lautasellista (sekä tätä ennen on poimittu sisältä ja ulkoa noin kolme ja napsittu satunnaisia suoraan ruokaan). En viitsinyt punnita. Puuhasin keskiviikkona ja nuo lautaset ovat parvekkeen lattialla vieläkin, kun parveke on niin kätevä jääkaappi. Huoneenlämmössä nuo kypsyvät lisää mutta alkavat kuivua ja rutistua aika äkkiä, joten jätin vielä kylmään. Pakkanen ei ole onneksi purrut vielä.

Kirkkaita on värit. Kameran punainen värikanava taisi paikoittain saturoitua kun näyttää niin omituiselta eikä saanut softalla korjattua. Parvekkeella kasvoi vain näitä jotka kuvassa esiintyvät:

• Vasemmassa laidassa Aji Norteno, alempi lautanen on heikommin kypsymään ehtineestä pensaasta
• Keskellä olevat sileät puikulat Rocoto Montufar, alemmat pienemmästä pensaasta josta poimin aiemmin paljon pois
• Oranssit, keltaiset ja vihreät kaverukset Bonda ma Jacques kypsyysjärjestyksessä, jälleen alemmassa lautasessa eri pensaan tulokset
• Oikeassa reunassa Lemon Drop; yllätyin vihreyden määrästä

Pöydällä olevat muutamat vihreänä poimitut Lemon Dropit ovat muuttuneet keltaisiksi. Ei värillä väliä, mutta jos lämpimässä kypsyttäminen tuo lisää makua, niin se kannattaisi. En tiiä.

Jotenkin nämä nyt pitäisi säilöä. Kuivaaminen on kätevää kun vievät sitten niin vähän tilaa. Pakastimeenkin toisaalta mahtuu vielä, ja siten aromien pitäisi kai pysyä mukana ja chinense-maku on kyllä mainio. Chilillä maustettua omppuhilloa ehdinkin kokeilla aiemminkin. Tuli hyvää (ja maku vaikuttaisi vaan kehittyvän kun säilöö verrattuna heti kattilasta maistamiseen), siis teen lisääkin. Harmi ettei kämppään mahdu savustusmasiinaa kun lempimaku on kaikki savuiset asiat ja vaikkapa Chiliyhdistyksen savurocotosoosi vaikuttaisi aika hyvältä. Pakkasesta on ainakin helppo napsia kokatessa paloja ruuan sekaan. Mangostakin on ohje ja mangohan maistuu parhaalta. Paholaisen hillo eli tulinen tomaattimöyhö on myös kokeiltava.

Pensaat talteen

Sanotaan, että ulkona kasvaviin ilmaantuu helposti kaiken maailman pöpöä jotka saattavat kyteä mullassa ja innostua elämään kun kasvin tuo lämpimään ja kuivaan. Vein siksi kylppäriin eristyksiin, ettei mahdollinen ei-toivottu elämä tarttuisi muihin kasveihin. Muutamassa päivässä ei ainakaan ole näkynyt mitään hälyttävää.

Leikkasin pensaat sen verran, että niitä mahtuu siirtelemään vaivatta. Vielä lyhyemmäksikin voisi saksia, etenkin jos näistä niitä bonsaita aikoo tehdä. Jätin lehtiäkin sen verran mitä niitä oli -- ehkä sillä lailla kuolisivat vähän vähemmän valon vähäisyydestä. Jotkut leikkaavat chilinsä ihan tyngiksi kepeiksi; näissä on muutamat alimmat lehdet tallella. Jos päätän katkoa enemmän niin se onnistuu. Liikaa pätkittyä ei saisi takaisin.

Vihreän osan leikkelyä seurasi juuriston trimmaus. Tai noista kolmen litran ruukuissa olevista en sitä suorittanut, mutta isommat kuuden litran säiliöruukut ovat hankalia, joten puolitin niiden juuripaakut kolmelitraisiksi kun noita kolmen litran ruukkuja oli muutama ekstrayksilö. Rapsuttelin multaa reunoilta kunnes paakku mahtui pienempään. Pensassaksilla menisi nopeammin, mutta halusin tutkia tarkkaan. Bonsaihin yksikin litra olisi varmaan ihan riittävästi. Erityistä bonsaille sopivaa akadama-multaa on saatavilla, joka on vissiin savipaloja ja vissiin suunnilleen samaa kamaa kuin Rainbown kevyt kissanhiekka. Pro-multa maksaa simona, kissanhiekka ei.

Säiliöruukun pohjassahan on aukkoja, joista vesi imeytyy ylöspäin; samoin näistä aukoista on juurille oivallinen reitti kasvaa sinne mukavaan vesisäiliöön. Mikäli tälläisestä aikoo siirtää kasvin vielä isompaan ruukkuun, niin voisi harkita reikien tilkitsemistä vaikka jollain maatumattomalla kahvisuodattimella ettei tarttisi järkyttää kasvia merkittävällä juurien repimisellä.

Sisällä kasvaneetkin lyhensin. Ne jäivät toistaiseksi ikkunalaudalle lojumaan ja näyttämään about samalta kuin nuo. Ikkunalaudan liiallista lämpenemistä talvella pitää varoa kun se on lämpöpatterin päällä.

Kauden yhteenveto

Ihan hyvin meni. Kehittämisen varaakin on. Ensi kautta odotellessa täytyy pikapikaa rakentaa lisävalaistusta. Siitä lisää myöhemmin jos vaan saan aikaiseksi. Vanhempien keittiön pöydällä ja välillä terassilla kasvoi melko varjossa yksi Sugar Rush, josta tuli kyllä korkea ja vihreä mutta teki vain muutaman melko mauttoman hedelmän.

Uusia lajikkeita on myös mietittävä kokeiluun. Nyt kun on vähän otetta niin voi iteroida johonkin suuntaan. Toiselta kollegalta tuli merkillisen muotoinen Jamaican Bell, josta kaavin siemenet talteen. Kiitti, Juki. Vähemmän tulinen lajike kuin nämä kasvattamani eli hyvä lisä valikoimaan. Voisi kasvattaa tomaattiakin.

Aloittelijamuistiinpanoista tärkeimpiä mieleen ja muistiinpanolistaan jääneitä:

• Aikaa saa kulumaan kun syventyy yksityiskohtiin
• Idätyslautta on vallan mainio kapistus
• Valoa ei vaan voi olla näille liikaa jos vaan on fyffeä sähkölaskun maksamiseen
• Multaakaan ei voi olla liikaa mutta toisaalta ikkunalauta ei kestä mitään sataa kilogrammaa
• Kaikki kannattaa merkitä muistiin, etenkin kastelu koska muuten se unohtuu. Kastelupäiväkirjan ylläpidossa on hyvää seremoniaa
• Täyttelin noita kuuden litran säiliöruukkuja noin mittatikun puoliväliin kerralla ja annoin kuivua kastelun välissä kunnolla; näin niitä sai kastella kerran-pari viikossa riippuen auringosta. Kolmen litran ruukkuja sitten ainakin tuplatiheydellä tästä
• Taimivaiheessa kastelin varovasti ruiskulla (koska se ei sotke) parikymmentä millilitraa pari-kolme kertaa viikossa
• Rootrainer-taimikennostosta vaikutti olevan oikeasti apua verrattuna tavallisempiin pieniin purkkeihin
• Isokokoisemman kasvin saa päästää rutikuivaksi, jos vaan havainnoi joka päivä lerputtaako lehdet (ja tälläinen kiduttaminen kuulemma karaisee chilejä)
• Ruukun painosta oppii oikeasti arvioimaan kastelutarpeen melko tarkkaan
• Kuulemma mullan kattaminen ruukkusoralla vähentäisi harsosääskiä. Altakastelu myös. Molemmista huolimatta sain taistella niiden kanssa simosti
• Kannattaisi latvoa useasti ja etenkin aikaisin, jotta kasvu lähtisi kunnolla haarautumaan
• Chinense kasvaa näppärän puumaisesti, Baccatum taas on rönsyilevä pensas jota pitää tukea, ja Pubescens tuottaa niin painavia mönttejä että oksia täytyy tukea paksuhkosta rungosta huolimatta
• Parvekkeella kasvaneet tuntuvat voineen hieman paremmin kuin ikkunalla olleet
• Puutarhan kesä on ihan kelvollinen lannoite ja mieluummin sopii antaa liian vähän kuin liikaa
• Ekat kukat pois ettei kasvi innostu käyttämään energiaansa lisääntymiseen kasvun sijaan
• Kukkien pölytys onnistuu pumpulipuikoilla (eri kasveille omat) ja muutamat kukat pölyttyvät ilmankin ihan heiluessaan
• Täysikokoisessa kasvissa ei kummemmin huolenpitotarvetta ole kastelun lisäksi jos tuholaisia ei näy

Jotain kasvupäiväkirjaakin pidin muutaman ekan kuukauden verran. Piirrän sen merkinnöistä ehkä jonkun käppyrän jos osoittautuu hyödylliseksi.